Toimivaa yhteistyötä
Mielestäni toiminta on hyvin pitkälle henkilöiden yhteistyökyvykkyydestä ja -halukkuudesta kiinni. Toimintamalleja on varmaan vaikea kirjata ylös – tekemisen meininki ja yhteen hiileen puhaltaminen täytyy kummuta tekijöistä itsestään – sitä ei voi oikein lukea ja opetella opaskirjan sivuilta.
Oleellista on tietysti löytää ne oikeat yhteyshenkilöt kunnan ja yhdistyksen sisältä, tiedostaen, mitkä ovat kenenkin vastuut, velvoitteet ja oikeudet.
Hankkeen kyselyyn tullut kommentti tiivistää olennaisen kulttuurikumppanuudesta – yhteistyötä pitää haluta tehdä! Motivaation vahvistamiseksi kokosimme yhteistyötä tekeviltä yhdistys- ja kuntatoimijoilta kokemuksia sen hyödyistä.
Olemme samalla asialla
Sama päämäärä yhdistyksellä kuin kunnallakin on luoda kotiseudusta hyvää innostavaa viihtyvyyttä lisäävää mielikuvaa: Että kunnassa tehdään kulttuurin eteen asioita, yhdessä olemme enemmän.
Sekä kunnan että kolmannen sektorin toiminta on voittoa tavoittelematonta ja sillä pyritään ihmisten hyvinvointiin.
Kunnilla ja yhdistyksillä on sama kohderyhmä ja samat tavoitteet. Ollaan fiksumpia yhdessä. Tätä haastetta ei kannata ratkaista yksin!
Ilman yhteistyötä kunnan toiminnasta puuttuu volyymia
Kunnassa joutuisin järjestämään nämä melko lailla yksin, nyt järjestämme (toimin myös yhdistyksen sihteerinä) ne isommalla porukalla ja talkoohengellä.
Työpajoissa osa toimijoista jopa totesi suoraan, että kulttuuripalvelut kunnassa olisivat olemattomia ilman yhdistysten tarjontaa. Toimijat myös kokevat, että saadaan laajempi kokonaisuus, kun tehdään yhdessä: esimerkiksi tapahtumien yhteydessä voidaan tarjota yleisölle enemmän.
Pienehköllä (8500 as.) paikkakunnalla kulttuuritoimen rooli kunnan budjetissa on 0,3 prosentin luokkaa, mutta näkyvyys ja kuuluvuus on aivan toista. Monta asiaa työssäni olen pystynyt tekemään sopivan yhdistyksen kautta ja joskus myös yhdistyksen rahoituksella. Yhdistyksen etuna on päätöksenteon joustavuus ja nopeus.
Yhdistysten kautta kunta tavoittaa laajemmin ja varmemmin
Yhdistykset kokovat asukkaita ja edustavat heitä. Kun kunta haluaa tehdä toimintaa asukkaille, yhteistyö on asukaslähtöisen toiminnan edellytys.
Tasapuolisuus onnistuu yhdistysten kautta.
Yhdistykset voivat toimia kunnan “käden jatkeena”, ne pystyvät toimimaan lähipalvelun tuottajina ja ne tavoittavat kielivähemmistöt ja eri kulttuureista tulevat toisinaan paremmin kuin kunta. Tämä koskee sekä pieniä että isoja kuntia. Harvaan asutulle seudulle palvelut voidaan taata vain yhteistyön avulla, kaikki resurssit on viistasta tuoda yhteen. Suuressa kaupungissa viranhaltijan on mahdotonta tavoittaa kaikkia kuntalaisia ja huomioida eri vähemmistöt tasapuolisesti ilman yhdistysten apua.
Kunta on kuntalaisia varten – ja yhdistyksiä
Sekä työpajoissa, että kyselyn vastauksissa korostettiin sitä, että kunnan viranhaltijat tekevät työtään kuntalaisia varten ja haluttiin rohkaista ottamaan yhteyttä ja tarjoutumaan yhteistyöhön.
Reippaasti vain yhteydenottoja kuntaan, siellä ollaan kuntalaisia ja yhdistyksiä varten.
Monet yhdistystoimijat kokevat, että säännöllinen yhteistyö kunnan kanssa tuo vakautta myös yhdistyksen toimintaan. Lisäksi selkeitä motivaatiotekijöitä on tietenkin kunnalta saatava konreettinen apu, kuten tilat ja rahalliset avustukset.
Kaupungin kulttuurikoordinaattorin toimenkuvaan kuuluu (yhdistyksen järjestämän taide-)tapahtumaviikon toiminnanjohtajana toimiminen ja palkka tulee siis kaupungilta. Järjestely luo vakautta yleishyödyllisen ry:n toimintaan. Kaupungin kanssa on myös luotu sopimuksia mm. tilojen käytöstä korvauksetta.