Kestävästi rakennettu – rakkaudella käytetty

Tietoa rakennettua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon

Talousviisas kunta korjaa

11% Suomen rakennuskannasta on rakennettu ennen vuotta 1940.

• Olemassa olevan rakennuksen korjaaminen ja lisärakentaminen on purkamista ja uudisrakentamista edullisempi ratkaisu sekä kustannuksiltaan että päästöjen kannalta. Rakennus on korjattavissa ja energiatehokkuutta parannettavissa paljon useammin kuin Suomessa yleisesti ajatellaan.
• Modernisointi maksaa. Vanhojen rakennusten modernisoiminen ja uusiminen kauttaaltaan voi maksaa moninkertaisesti verrattuna siihen, että niitä korjataan vain tarpeen mukaan.
• Vanhan purkaminen ja korvaaminen uudella tulee 50 vuoden elinkaaren aikana lähes viidenneksen kalliimmaksi kuin rakennuksen peruskorjaus.
• Säännöllinen kunnossapito säästää. Kun rakennuksia kunnostetaan ennakoivasti, ei tarvita kerralla laajoja ja kalliita peruskorjauksia.
• Vanhan rakennuksen korjaaminen on työvoimavaltaista ja taitoa vaativaa. Käytetty raha ja osaaminen jäävät hyödyttämään paikallista taloutta.

Uhanalaiset keski-ikäiset rakennukset

50 vuotta on nyt purettavien rakennusten keski-ikä.

• Suomen rakennuskanta on nuorta verrattuna muihin Euroopan maihin. Hyvin hoidetusta aikamme rakennuskannasta kypsyvät tulevaisuuden helmet ja aikakausittain kerrostunut rakennusperintö.
• Purkuaalto kohdistuu tällä hetkellä 1970-luvun rakennuskantaan. Nyt rakennettava uudisrakennus on todennäköisesti altis purkamiselle 50 vuoden kuluttua. 1960-luvulla jugendia pidettiin pimeänä ja raskaana rakennustyylinä. Tänä päivänä sitä arvostetaan suuresti.
• Kulunut mutta käyttökelpoinen ei ole vaurio, vaan patinaa. Kun korjauksissa kunnioitetaan rakennuksen alkuperäisiä piirteitä, sen tarina säilyy.

Vetovoimaa tarinoista

76% ihmisistä ajattelee kulttuuriperinnön lisäävän asuinalueen viihtyisyyttä ja arvoa, ja 80% haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.

• Kuntalaisista  88 prosenttia kokee, että kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeää. Elävä, monipuolinen kulttuuriympäristö houkuttelee asukkaita, yrityselämää ja matkailijoita.
• Rakennettu ympäristö ja maisemat luovat paikalle identiteetin. Niiden avulla myös uusi asukas voi tuntea seudun kodikseen.
• Rakennusten arvoa lisäävät niihin liittyvät yhteisölliset merkitykset, muistot ja tarinat. Yksittäinen talo kannattelee paikkakunnan yhteistä muistia tuleville polville.

Asukkaat tekevät asuinpaikasta kodin

64 % kulttuuriympäristön puolesta toimivista kuntalaisista käyttää vapaaehtoistyöhön yli 15 päivää vuodessa, reilu kolmannes yli 30 päivää.

• Aktiiviset asukkaat lisäävät kunnan viihtyisyyttä – viihtyisä elinympäristö taas vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja aktiivisuutta.
• Viihtyisä ympäristö on voimavara, joka vahvistaa yksilön ja yhteisön kriisinkestokykyä. Ympäristöstä huolehtiminen ehkäisee alueiden eriarvoistumista.
• Asukkaat tekevät paljon vapaaehtoistyötä ja osallistuvat alueensa kehittämiseen. He järjestävät tapahtumia, ylläpitävät seurantaloja ja kotiseutumuseoita sekä tuovat esiin rakennusten merkitystä alueiden suunnittelussa. Monet arvostetut asuinympäristöt ja matkailukohteet ovat säilyneet kansalaistoiminnan ansiosta.
• Eri aikakausina rakentunut monipuolinen ympäristö tarjoaa tiloja monenlaisille toimijoille ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä paikallista yhdistystoimintaa. Kriisissä asukkaiden verkostot tekevät käytännön työtä, jolla vaikeita aikoja helpotetaan.
• Asukkaiden paikallistuntemus auttaa arvioimaan paikkojen merkitystä, joten heitä on tärkeää kuunnella ennen rakennetun ympäristön muutoksiin johtavia päätöksiä.

Ympäristöstä terveyttä asukkaille

84% suomalaisista kokee tärkeäksi liikkumisen lähiluonnossa ja luonnon havainnoinnin arjessa.

• Arjen ympäristöjen viihtyisyys vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Asuminen vehreässä asuinympäristössä kannustaa liikkumaan sekä torjuu monia kansantauteja, kuten masennusta ja tyypin kaksi diabetesta.
• Kotiseudun tuttuudella on iso merkitys erityisesti ikääntyneen ihmisen toimintakyvylle.
• Kosteusvaurioiden ehkäisy ja korjaaminen on hyvää kiinteistönpitoa. Vauriot ovat korjattavissa useammin kuin uskotaan.

Rakentamisen ilmastokuorma on suuri

50 vuotta kuluu ennen kuin nollaenergiatalon päästöt pääsevät tasoihin paikalta puretun rakennuksen kanssa.

• Rakennusten purkaminen on käytettyjen materiaalien ja luonnonvarojen tuhlausta. Maailman jätekuormasta 40 prosenttia ja kolmannes päästöistä syntyy rakentamisessa. Kulutetuista luonnonvaroista puolet käytetään rakentamiseen, painon mukaan mitattuna.
• Materiaaliin sitoutuneesta energiasta kymmenen prosenttia säilyy rakennusmateriaali kierrättämällä, murto-osa koko rakennuksen kierrättämiseen verrattuna.
• Rakennetun ympäristön päästöjen vähentäminen on kustannustehokkain tapa parantaa Suomen hiilitasetta.
• Ilmastoviisas kunta etsii rakennuksille uusia käyttötarkoituksia ja kokoaa toimintoja jo olemassa oleviin rakennuksiin.