1. Johdanto: Kotiseutuarkistot ovat yhteistä muistiamme – vaalitaan sitä
Niin kauan kuin on ollut ihmisiä, olemme etsineet yhteyttä menneisyyteen ja pyrkineet hahmottamaan itsemme osana ajallista jatkumoa. Yhteisön muisti on aina ollut pidempi kuin yksittäisen ihmisen elämä. Näitä yhteisiä muistojamme ja tarinoitamme on siirretty sukupolvelta toiselle ensin suullisina kertomuksina, sitten kirjoitetulla historialla.
Kotiseutuarkistot ovat paikallisia yksityisen toiminnan myötä kertyviä muistiarkistoja, jotka täydentävät viranomaistoiminnan arkistojen kuvaa menneisyydestä. Ne säilyttävät monenlaisia asiakirjoja, kuten ääni- ja videonauhoja, sähköisiä tallenteita ja muita menneisyyden muistiinpanoja, mutta ennen kaikkea ne säilyttävät tietoa. Paikallista historiaa ja kulttuuriperintöä, josta sen kokeneiden ja muistavien ihmisten poistuttua keskuudestamme merkittävä osa on vaarassa kadota ilman kotiseutuarkistoja.
Suomessa on muutama sata kotiseutuarkistoa. Toimivien arkistojen tarkka määrä ei ole tiedossa, koska kotiseutuarkistojen aktiivisuus ja järjestäytyminen vaihtelee. Edelliseen kenttää kartoittaneeseen kyselyyn vuonna 2022 vastasi 111 kotiseutuarkistoa, joilla oli yhteensä yli 5,2 hyllykilometriä asiakirjoja, yli 300 000 valokuvaa, 3 800 äänitallennetta, 1 700 videotallennetta sekä runsaasti muuta materiaalia, mutta todellinen määrä on varmasti tätä suurempi.
Kotiseutuarkistoista on nopeassa tahdissa tulossa entistäkin tärkeämpiä. Kansallisarkisto on päivittänyt hankintapolitiikkaansa niin, että paikalliset yksityiset arkistoaineistot jäävät valtaosin sen ulkopuolelle. Vaikka paikallista aineistoa vastaanottavat muutkin arkisto-organisaatiot, kotiseutuarkistoista on yhä useammin tulossa ainoa vaihtoehto paikallisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön tallentamiseksi, säilyttämiseksi ja tarjoamiseksi tutkimuksen ja kansalaistoiminnan käyttöön. Erityisen merkittävä kotiseutuarkistojen rooli tulevaisuudessa on mittavan yhdistysaineiston arkistoinnissa.
Suomen Kotiseutuliitto on ohjeistanut ja kouluttanut kotiseutuarkistojen vastuuhenkilöitä ja kehittänyt kotiseutuarkistotyötä jo pitkään. Liitto on laatinut kotiseutuarkistojen suosituksen, joka on päivitetty viimeksi kesäkuussa 2024. Tämä verkko-opas täydentää uusittua suositusta ja tarjoa kaivattuja käytännön ohjeita ja neuvoja kotiseutuarkiston toimintaan niin aloittelijoille kuin syvempääkin tietoa kaipaaville. Arkistoalan ohjeistuksen ja kestävien menettelytapojen noudattaminen varmistaa yksityisen arkistoaineiston säilymisen myös tuleville sukupolville.
Tämä opas keskittyy perinteisten analogisten aineistojen käsittelyyn ja sähköisiä aineistoja sivutaan vain yleisemmällä tasolla. Valtaosassa kotiseutuarkistoja suuri osa aineistosta on edelleen analogista, ja sähköisen säilyttämisen kestäviä, ongelmattomia pitkäaikaisratkaisuja ei vielä ole teknisesti ja taloudellisesti kotiseutuarkistojen ulottuvilla. Sähköisten ratkaisuiden kehittymistä on kuitenkin hyvä seurata ja pohtia myös kotiseutuarkistoissa.
Oppaan liitteenä on sanasto keskeisestä oppaassa käytetystä terminologiasta. Sanastosta voi tarvittaessa tarkistaa käytettyjä arkistoihin ja tietosuojaan liittyviä käsitteitä. Käsitteillä on väliä, koska ne muodostavat paitsi perustan arkisto-osaamiselle ja siten kotiseutuarkiston hoidolle myös yhteisen ammattikielen ja ymmärryksen, joka mahdollistaa yhteistyön muiden yksityisarkistoja säilyttävien arkistojen kanssa. Myös tietosuojalainsäädäntö asettaa kotiseutuarkistoille velvoitteita, joiden täyttämiseksi tarvitaan niin arkisto- kuin tietosuojakäsitteitäkin.
Verkko-opas on tuotettu opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella vuonna 2024. Oppaan keskeisenä asiantuntijana ja pääkirjoittajana on toiminut pitkään kotiseutuarkistojen kanssa työskennellyt emerita arkistonjohtaja Vuokko Joki. Hankkeen koordinaattorina ja toisena kirjoittajana on toiminut Jonina Vaahtolammi. Myös toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo on osallistunut työhön.
Kotiseutuarkistot ovat joka paikassa omannäköisiään, ne muotoutuvat paikallisten olosuhteiden ja ihmisten mukaan. Ne edustavat näin omaa yhteisöään ja paikkakunnan toimijoita. Suuressa osassa kotiseutuarkistoja vapaaehtoistyö on erittäin merkittävässä roolissa. Lämmin kiitos työstänne, kotiseutuarkistoväki, toivottavasti verkko-oppaasta on tukea tärkeässä tehtävässänne.
