Yhdistys, ymmärrä kuntaa!
Kysyimme Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpajoissa kunta- ja yhdistystoimijoilta, sekä hankkeen asiantuntijaryhmältä, mitä yhdistyksen pitää ymmärtää kunnan toiminnasta, jotta yhteistyö onnistuu. Tämä sivu kokoaa tärkeimmät huomioitavat asiat.
Kunnan vuosikello
”Kunta toimii hitaasti”
Kunnan päätöksenteon hitauden toivat monet työpajoissa esille – kunnassa ei ole usein mahdollisuuksia reagoida kovin nopeatempoisesti varsinkaan rahoitusta vaativiin yhteistyöehdotuksiin.
Yhdistyksen kannattaa huomioida tämä erityisesti uusia ehdotuksia tehdessään – niiden kanssa kannattaa seuraavaa vuotta ajatellen olla liikkeellä viimeistään syys-lokakuussa, ennen yhdistyksen omaa syyskokousta – silloin kunnassa tehdään seuraavan vuoden talousarviota. Lisäksi kannattaa ottaa selvää avustusten hakuajoista, koska niistä kunnan ei ole mahdollista joustaa.
Toisaalta tuotiin esille, onko kunnan välttämätöntä olla hidas: voisiko jotain osaa päätöksenteosta ja budjetin käytöstä voisi nopeuttaa ja joustavoittaa? Yksi vaihtoehto tähän on osallistuva budjetointi, jota myös yhdistys voi ehdottaa otettavaksi käyttöön omassa kunnassaan.
Kunnan päätökset perustuvat lakiin
”Kunnan täytyy kohdella alueita ja yhdistyksiä tasapuolisesti.”
Yhdistystoimijan on tärkeää ymmärtää, että kunta ei voi suosia mitään aluetta tai yhdistystä toisten kustannuksella. Yhdistysten tehokas keskinäinen yhteistyö on tähän hyvä ratkaisu – ei kilpaillaa myöskään keskenään, vaan toimitaan yhdessä. Yhteydenpito yhdistysten välillä auttaa myös kuntaa ratkaisemaan tilanteet paikkaperustaisesti, ettei se tule rajoittaneeksi yhdistysten ja ihmisten omaa aktiivisuutta. Ei ole järkeää evätä tasapuolisuuden nimissä joltain alueelta asukkaiden toivomaa asia, jota muilla alueilla kukaan ei halunnutkaan.
Kunnassa työntekijöillä on tarkat tehtävät ja vastuut. Henkilö, johon yhdistystoimija ottaa ensimmäisenä yhteyttä, ei välttämättä ole se, joka pystyy siihen vaikuttamaan. Sen sijaan yhdistykselle on tarjottava tieto, kuka kunnassa voi auttaa. Kunnassa isoin päätösvalta ei ole toimihenkilöillä, vaan valtuutetuilla. Kunnan viranhaltijat toimivat lain mukaan demokraattisten elinten alaisuudessa.
Kunnan pääpainopisteet ja strategia
Yhdistyksen kannattaa tietää kunnan painopisteet ja tuntea sen strategia. Näiden perusteella kunta päättää, mitä toimintaa se edistää ja tukee. Parhaiten yhdistys saa ehdotuksensa läpi, kun se pystyy osoittamaan selvästi, mitä se voi antaa strategian toteuttamiseen.
Kun myös yhdistys tuntee, mitä kunnassa painotetaan, on helpompi luoda yhteiset, konkreettisemmat linjaukset, joita kumppanuudessa toteutetaan.
Yhdistys, tuo omaa toimintaa esille
Jos et ole aktiivinen kaupungin suuntaan ja luo luottamuksellisia suhteita, niin et myöskään saa tarvittavaa apua. Varo, ettei sinua unohdeta.
Kunnalla kannattaa olla ajantasainen listaus alueellaan toimivista yhdistyksistä. Yhteystietojen päivittäminen on kuitenkin usein yhdistyksen vastuulla: huolehdi, että kunnan työntekijä vähintäänkin saa halutessaan yhdistykseesi yhteyden, mieluummin ole aktiivinen kunnan suuntaan muutenkin.
Yhdistyksen oman toiminnan aukaiseminen ja paketointi helpottaa sekä saamaan omaan toimintaan lisää väkeä, että tarjoamaan omaa yhdistystä yhteistyöhön muille. Karrikoidusti voisi sanoa, että yhdistyksen pitää ymmärtää myös omasta toiminnasta. Miten kuvaisit kolmella lauseella mitä jo teette ja mitä haluaisitte tehdä? Kerro se kunnalle!