Markkinointi ja saavutettavuus

Paikallismuseon markkinoinnin vähimmäisvaatimukset ovat, että kiinnostunut kävijä löytää helposti, mielellään verkosta

• museon aukioloajat
• museon osoitteen ja muut yhteystiedot
• museolipun hinnan tai tiedon museokäynnin maksuttomuudesta

Kotiseutuliiton kyselyyn paikallismuseotoimijoille vastanneista useimmat käyttävät useampaa kuin yhtä markkinointikanavaa.

Alla näet paikallismuseoiden käytetyimmät kanavat ja vinkkejä niiden hyödyntämiseen.

1. Puskaradio
   Suusta suuhun -markkinointi johdattaa 78 % vastanneista paikallismuseoista. Älä aliarvioi tätä markkinointikeinoa!
2. Verkkosivut
   76 % vastanneista on verkkosivut ainakin suomeksi. Matkailijat etsivät tietoa nimenomaan verkosta!
3. Lehti-ilmoitukset
   Kyselyn vastaajista yllättävän moni, 64 %, ilmoittaa museosta ja sen tapahtumista lehdessä. Niiden sijaan kannattaa tehdä myös laajempaa mediayhteistyötä.
4. Esite
   62% kyselyyn vastanneista museoista on esite. Esitettä, flyeria tai tapahtumalehtistä kannattaa jakaa sellaisille, jotka ovat jo alueella. Lue lisää alueellisesta markkinoinnista.
5. Sosiaalinen media
   Some on käytössä ilahduttavan monella vastaajalla, 45 % kertoo käyttävänsä jotakin sosiaalisen median kanavaa.

Näiden lisäksi löydät tältä sivulta lisätietoa saavutettavuudesta.

---

Puskaradio

Puskaradio voi kuulostaa epävarmalta ja satunnaiselta markkinointikeinolta, mutta itse asiassa tyytyväinen kävijä on paras mainos museolle. Käytännössä siis tarjoamalla kävijälle mieleenpainuvia elämyksiä tai tapahtuman, räätälöimällä juuri hänelle sopivan vierailun ja palvelemalla häntä yhdessä lähialueen muiden kohteiden kanssa, saat kävelevän mainoksen.

Myös matkailututkimusten mukaan ystävien suositukset ovat yksi tärkeimpiä lähteitä, josta matkaa suunnittelevat hakevat tietoa. Iso osa museoon tulevista on kuullut siitä ystävältä tai sukulaiselta. Puskaradioon voi laittaa vauhtia siten, että alueellisesti kaikki suosittelevat toistensa palveluita, kuten Sallassa.

Verkkosivut

Tutkimusten mukaan suuri osa matkailijoista etsii tietoa nimenomaan verkosta.
Monilla paikallismuseoilla on houkuttelevat verkkosivut.

Viisi esimerkkiä hyvistä paikallismuseoiden verkkosivuista:

1. Postimäen ulkoilmamuseon sivuilla on paljon tietoa ja museolle on helppo saapua kartan ja saapumisohjeiden avulla. Sivujen ulkoasu on värikäs ja lämminhenkinen.
2. Alhon kotimuseo näyttää, että näyttävät verkkosivut voi saada aikaan myös nopealla aikataululla ja muutamalla kauniilla kuvalla. Yksityinen museo on avattu vuonna 2015. Sivut on rakennettu valmiille pohjalle WordPress-alustalle ja perustamistyön teki museon omistajien tuttava. ”Itse hoidamme sisällön tuotannon, koska se on niin helppoa ja mukavaa!” museolta kerrotaan.
3. Toivosen talonpojanmuseon sivut on myös tehty WordPress-pohjaan, mutta heillä sekä luomis- että päivitystyö ostetaan yrittäjältä. Kieliversioita ovat kääntäneet museonomistajan tuttavat. Sivut ovat selkeät, kauniit ja antavat totuutta vastaavan kuvan museoympäristöstä. Myös elävää kuvaa on käytetty hauskasti johdattelemaan tunnelmaan!
4. Hankasalmen kotiseutumuseon sivut ovat malliesimerkki selkeistä ja kauniista sivuista. Kuvagalleriassa on runsaasti kuvamateriaalia museosta.
   Tässä, kuten myös monessa muussa asiassa Hankasalmen kotiseutuyhdistyksessä on osattu hyödyntää ammattiapua. Lue lisää osiosta Ammattiapu ja oppilaitosyhteistyö.
5. Jokioisten museorautatien hienot sivut ovat kokonaan yhdistyksen talkoolaisten tekemiä. Sivuilla on tapahtumakalenteri, vinkkejä tekemiseksi museossa, sekä linkkejä muuhun alueen matkailutarjontaan.

Sivut on mahdollista luoda ja ylläpitää hyvin pienellä budjetilla, varsinkin, jos yhdistyksestä tai sen lähipiiristä löytyy joku it-taitoinen. Jotkut ovat käyttäneet sivujen luomiseen pienen yrityksen palveluita tai hankerahaa, parista sadoista muutamiin tuhansiin euroihin.

Edellä esittellyistä sivuista kaksi on tehty WordPress-alustalle ja ylläpitäjät kertoivat niiden olevan helppokäyttöisiä. Porlammin kotiseutumuseo käyttää myös tätä alustaa, jonka tarjoaa heille kyläyhdistys. Porlammin museotoimikunnan puheenjohtaja kertoo:

Jos joku osaa tehdä pohjatyön, kaikki muu on helppoa.

Muita alustoja ovat esimerkiksi Kotisivukone ja Yhdistysavain. Sivustot vaativat säännöllistä ylläpitoa, vanhat tiedot sivuilla antavat museosta huonon kuvan. Sivuja ylläpitävät museoiden vapaaehtoiset, yhdistyksen hallituksen jäsenet ja museoiden toiminnanjohtajat. Päivitysvastuu on parasta jakaa useamman ihmisen kesken.

Kotiseutuliiton jäsenille on myös tarjolla edullinen verkkosivupalvelu kotiseudut.fi.

Viisi vinkkiä verkkomarkkinointiin:

1. Paikallismuseoiden mobiiliopastepalvelu eMuseo on yksi uusi keino saada museolle mobiililaitteeseen sopivat verkkosivut. Mobiiliopastepalveluun saat tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita, jotka tarjoavat museokävijälle lisää sisältöä.
2. Verkkoon ylipäätään saa myös helposti vaihtuvaa sisältöä kävijöiden houkuttelemiseksi. Miten olisi vaikka kuukauden esine poimittuna museon kokoelmista!
3. Paikallisuus saa ja sen kannattaa näkyä myös verkkosivuilla. Esimerkiksi Ritarin kotimuseon sivuilla on käytetty hauskasti murretta.
4. Parasta olisi, jos sivuilla olisi myös mahdollisuus pyytää ryhmälleen tarjous tai varata museokäynti verkossa, kuten Ilmajoen museoiden sivuilla.
5. Hyviksi markkinointikeinoiksi kyselyssä mainitaan myös museioden yhteiset portaalit ja hankkeiden blogit, kuten Elävä museo Etelä-Karjalassa ja Ylä-Savon paikallismuseoiden blogi.

Mediayhteistyön mahdollisuudet

Kun Kotiseutuliitto kysyi paikallismuseotoimijoilta, mikä on tuonut museolle matkailullisia onnistumisia, kolmanneksi eniten mainintoja on julkisuudesta ja medianäkyvyydestä (tapahtumien ja yhteistyöverkostojen jälkeen.)

Vaikka monet edelleen käyttävät markkinoinnissa lehti-ilmoituksia, on yhä useamman kokemus sellainen, että hintaansa nähden niiden teho voi olla pieni. Sen sijaan runsaasti hyviä kokemuksia on siitä, että media saadaan tekemään juttua museosta. Toimittajan on helppo tarttua aiheeseen, kun museolla tapahtuu jotain uutta. Yläneen kotiseutumuseon perinnepuutarha, käsityöläisten myyntinäyttely ja tapahtumat ovat kiinnostaneet mediaa ja lisänneet museon näkyvyyttä. Näkyvyys on lisännyt myös kävijämääriä museossa. Yläneläiset toteavatkin, ettei ole väliä tulevatko ihmiset museoalueelle kukkasten tai käsitöiden perässä, kunhan tulevat!

Paikallismuseot ja kotiseututyö ovat erityisesti paikallista ja alueellista mediaa kiinnostavia aiheita. Kotiseutumuseoiden helmet -hanke lisäsi museoiden näkyvyyttä, kun aiheesta julkaistiin vuonna 2015 yli 50 lehtijuttua. Tutustu hankkeen juttuaiheisiin sivulla Kotiseutumuseoiden helmet mediassa.

Alueellinen markkinointi

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museossa markkinoinnissa hyödynnetään kaikki mahdolliset yhteistyökumppanit. Pienessä kunnassa matkailutarjonta on väistämättä rakennettava yhdessä, samoin kuin matkailumarkkinointi. Paikallisille yrittäjille järjestetään syksyisin yrittäjäilta, jossa suunnitellaan joulutapahtumaa ja tutustutaan museoon. Kaikki on kutsuttu, joka ikinen K-kauppiaasta ja hierojasta lähtien. Yrittäjät ovat osallistuneet mielellään ja suosittelevat museota omille asiakkailleen.

Matkailijahan kysyy siltä, kenen kohdalla sattuu olemaan!

Vaikka Salla tunnetaankin palkituista vuosittaisista Ei tapahdu mitään -viikoistaan, kaikkina muina aikoina tekemistäkin riittää. Esimerkiksi loma-asunnon vuokraajille jaetaan viikko-ohjelma. Siihen laitetaan aina museon opastettu kierros. Museolla on todettu, että vaikka ryhmäopastukseen ei tulisikaan väkeä, jää museon nimi mieleen ja sadepäivän sattuessa lomalaiset tulevat vierailulle.

Jos markkinoi museota pelkästään yhdessä muiden museoiden kanssa, viestin huomaavat ne, jotka jo tietävät haluavansa museoon. Kulttuurielämyksestä voivat innostua myös sellaiset, jotka vain sattuvat olemaan alueella. Markkinointia kannattaakin tehdä alueellisessa yhteistyössä. Teema- ja alueverkostoista voi lukea lisää sivulta Verkostot ja yhteistyö.

Kannattaa siis markkinoida niille, jotka muutenkin ovat alueella. Kiuruveden kotiseutumuseo jakoi esitteen kaikille Kiuruvedellä olevaan isoon karavaanaritapahtumaan tuleville. Paikkakuntalaisten ja kesäasukkaiden houkutteluun saat lisää vinkkejä sivulta Kohderyhmät ja teemat.

Sosiaalinen media

Sosiaalisen median käytössä mallia voi ottaa Mäntyharjun museosta. Kunnan kulttuurisihteerillä on museotausta ja hän tekee museon some-päivityksiä osin harrastuksenaan. Markkinointiin museolla on käytössä vuosikello ja lisäksi sosiaalisen median päivittäminen on osa myös kaikkien kausityöntekijöiden työtehtäviä.

Tutustu Mäntyharjun museon käyttämiin kanaviin:

• Facebook-sivua museossa käytetään kotisivujen tapaan.
• Museon blogilla on 40 000 lukijaa.
• Vimeoon ladatuista videoista jotaikain on katsottu jopa 5000 ja jaettu 200 kertaa.
• Instagramiin museosta jaetaan parhaat valokuvat.
• Twitter-tili toimii yhtenä viestintäkanavana.

Paikallismuseot käyttävät myös seuraavia:

• YouTubeen monet ovat jakaneet videoita museostaan.
• Flickr on hyvä kanava laittaa esille kuvia museosta.

Museokävijöitä kannattaa aktiivisesti ohjata myös jakamaan tunnelmia museoista myös omissa sosiaalisen median kanavissaan. Paikallismuseoiden eMuseo-palvelussa se on tehty erityisen helpoksi.

Julkaisut kannattaa merkitä itse ja ohjata kävijät merkitsemään museon nimen ja julkaisun aiheen lisäksi esimerkiksi
#museot
#paikallismuseot
#kotiseutumuseot
#kotiseutu
#kotimaanmatkailu
#thisisfinland
#visitfinland

Saavutettavuus

Opasteet

”Museoon täytyy löytää, jotta siitä voi nauttia”, kirjoittaa Seppo Honkonen viihteellisessä blogitekstissään. Huumorin keinoin hän nostaa esiin myös paikallismuseoille tärkeän asian: Kun muun markkinoinnin ja ystävien suositusten kautta joku päättää vierailla museossa, hänestä tulee museokävijä vasta, kun hän on löytänyt tiensä museoon. Vaikka museon sijainti olisi kuinka tuttu lähialueen asukkaille, on osattava astua vierailijan kenkiin ja huolehdittava, että opasteet johdattavat museoon riittävän kaukaa. Verkkosivuilla on hyvä olla saapumisohjeet ja kartta. Palvelukohdeopasteista voit lukea lisää ELY-keskuksen sivuita.

Jokioisten museorautatiellä huomattiin, että hyvät kyltitykset voivat todella vaikuttaa kävijämäärään. Kun tienvarsikyltit valtateillä uusittiin muutamia vuosia sitten ja museon tekstiin lisättiin myös tieto kahvilasta, alkoi museolle saapua mökkimatkalaisia kahville. He ihastuivat miljööseen ja tulivat seuraavalla mökkimatkalla kahvittelun lisäksi ostamaan piletin ja ajamaan kierroksen museojunalla.

Varustelu ja palvelut

Suunnitellessaan ryhmämatkaa matkanjärjestäjä miettii:

• Voiko museovierailuun yhdistää kahvitauon?
• Saavatko asiakkaat juomavettä?
• Jos on sateinen sää, mahtuvatko ulkoilmamuseossa tarvittaessa kaikki myös sisätiloihin?
• Onko käytettävissä wc?
• Mahtuuko ryhmän linja-auto kääntymään museon pihassa?
• Kuinka siistit tilat ja piha-alueet ovat?
• Onko museotoimijoiden tarjoama aika vierailulle realistinen ottaen huomioon päivän muun ohjelman? Päiväretkeläisille on tarjottava lyhyempi opastus.

Aukioloajat

Museo on saavutettava, silloin kun se on auki. Konnevedeltä löytyy hyvä esimerkki yhdistysten yhteistyöstä, jonka avulla museon aukioloaikoja voitiin laajentaa. Aukioloaikojen pitää myös löytyä helposti – milloin voin vierailla museossa? ”Turha käynti” museoalueella ei ole hyvää mainosta. Aukioloaikojen ulkopuolella voi tarjota tekemistä alueella esimerkiksi eMuseo-palvelun avulla.

Kieliversiot

Museo on saavutettava ulkomaisille matkailijoille, jos museosta löytyy tietoa myös myös muilla kielillä, kuin suomeksi. Monessa paikallismuseossa tämä onkin jo huomioitu. Kotiseutuliiton kyselyyn vastanneiden museoista 35 % on englanninkielistä materiaalia, palvelua tai verkkosivut. Myös kansainväliset matkailijat etsivät tietoa pääosin verkosta. Postimäen ulkoilmamuseolla tämä on huomioitu hyvin ja sivut toimivat neljällä kielellä.

Hinnoittelu

Museokäynnin hinnoitteluun on monia käytäntöjä ja siitä ollaan montaa mieltä. Yhtä parhaiten toimivaa käytäntöä ei voi ehdottaa, joten alle on koottu erilaisia hinnoittelutapoja. Vertaile ja pohdi, mikä sopii omaan paikallismuseoosi parhaiten!

• Joissain paikallismuseoissa koetaan, että ilmainen sisäänpääsy on helpottanut saavutettavuutta, kuten Annalan kotiseutumuseossa. Myös vierailu Kallenaution kestikievarimuseossa on maksuton ja siellä käykin yli 10 000 vierailijaa vuosittain. Museota ylläpitävässä yhdistyksessä kuitenkin pohditaan, kuinka tästä saataisiin lisähyötyjä myös museolle ja yhdistykselle: nyt vierailijoiden käyttäessä rahaa museoalueella, he käyttävät sen yrittäjille vuokratussa kahvilassa tai myymälässä.
• Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen kävijä kasvattaa lähialueen taloutta 32-49 eurolla. Paikallismuseoiden ei soisi jäävän tästä kokonaan paitsi. Matkailualan ammattiaisista moni sanoo, että jos museovierailu on alihinnoiteltu tai ilmainen, museo ei vaikuta matkailijan silmiin vierailun arvoiselta. Kuka tarjoaisi pilkkahintaan jotain näkemisen arvoista, saati sitten maksutta?
• Virolahden bunkkerimuseossa lipun hintaan kuuluu aina video ja opastus museoalueella. Näin jokainen museokävijä saa mahdollisimman paljon irti vierailustaan.
• Sagalundin museossa alueella saa kulkea vapaasti, mutta rakennuksiin pääsee tutustumaan vain maksullisen opastuksen yhteydessä.
• Jokioisten museorautatien alueella ja kapearaidemuseossa ei peritä pääsymaksua, vaan tuotto museolle tulee pilettimyynnistä juniin ja resiinoiden vuokraamisesta. Vuosittaisen ison tapahtuman aikaan, Minkiön höyryfestivaaleilla on poikkeuksellisesti aluerahastus, kun tekemistä ja kokemista on tavallista enemmän tarjolla.
• Degerby Igor -museossa maksetaan pääsymaksu museoon ja erillinen opastusmaksu oppaalle.
• Olisiko yksi vaihtoehto vapaaehtoinen pääsymaksu? Kotiseutumuseo Aarresaaren tapahtumissa on kokeiltu vapaaehtoista kahvimaksua, joka on tuottanut huomattavasti enemmän kuin etukäteen määritellyt hinnat kahville ja pullalle.
• Erityisesti lähialueella asuvien houkutteluun sopivat hyvin yhteisliput, jolla pääsee yhdellä pääsymaksulla museoon koko avoinnaolokauden, tai samalla lipulla useampaan museoon. Lue aiheesta lisää sivuilta Paikkakuntalaiset.

Esteettömyys

Vanhan rakennuksen korkeat kynnykset ja portaat, sekä museoalueen epätasainen maasto voivat estää liikuntarajoitteisen kävijän museoelämyksen jopa kokonaan. Iisakki Järvenpään puukkotehtaan tehtaanmyymälään ja sen yhteydessä toimivaan museoon on nyt helppo tulla myös liikuntaesteisten, kun heidät huomioitiin rakennuksen uudistuksessa. Vanhojen rakennusten esteettömyyttä voi parantaa rampeilla ja luiskoilla. Esteettömyysnäkökulma on otettava huomioon myös aina, kun alueelle rakennetaan jotain uutta.

Myös verkossa on hyvä ottaa huomioon saavutettavuus ja esteettömyys. Esimerkiksi Degerby Igor -museon sivuilla on huomioitu heikkonäköiset siten, että sivun tekstikokoa voi muuttaa.

Suomi kaikille -sivusto listaa esteettömiä matkailukohteita, myös esteettömiä museoita.

Kulttuuria kaikille -sivustolta löydät museoiden esteettömyyden tarkistuslistan.