Verkostot ja yhteistyö

Kotiseutuliiton tekemässä kyselyssä paikallismuseotoimijoille vastaajat kertoivat, että tapahtumiin panostamisen jälkeen parhaita matkailullisia onnistumisia ovat tuoneet yhteistyö erilaisten tahojen kanssa, verkostoituminen ja yhteismarkkinointi.

Kun kysyttiin matkailun kannalta kaikkein hyödyllisimpiä yhteistyömuotoja, eniten mainintoja tuli seuraavista:

Yhteismarkkinointi erilaisten palveluntarjoajien kanssa.
Lue lisää tämän sivun kohdasta Alueen palvelujen paketointi kokonaisuudeksi.
Isojen matkailukeskusten ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö.
Paikallismuseo voi tehdä yhteistyötä monenlaisten yritysten kanssa, lue lisää tämän sivun kohdasta Yritysyhteistyö.
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museoon tuotiin vierailulle rinnekeskusten työntekijät ja majoitusyrittäjien kanssa tehdään paljon markkinointiyhteistyötä. Sallan onnistumisista lue lisää sivulta Markkinointi ja saavutettavuus.
Erilaiset portaalit ja tapahtumakalenterit, sekä yhteinen verkkomarkkinointi.
Lue lisää tämän sivun kohdasta Museoalan ja matkailualan verkostot, sekä sivulta Markkinointi ja saavutettavuus.

Yhteistyötä on mahdollista aloittaa pienilläkin resursseilla. Lue kulttuurimatkailukoordinaattori Soila Palviaisen vinkit kulttuurimatkailua edistävään yhteistyöhön.

Tälle sivulle on koottu esimerkkejä yhteistyötahoista ja -muodoista, jotka sopivat hyvin paikallismuseotoimintaan.

Alueen palvelujen paketointi kokonaisuudeksi

Yksi kohde ei riitä houkuttelemaan matkailijoita alueelle varsinkaan kauempaa, vaikka se olisi kuinka vetovoimainen. Useamman kiinnostavan paikan keskittymä vetää puoleensa. Puumalassa sijaitseva Niinisaari on hyvä esimerkki siitä, kuinka läheisestä sijainnista voivat hyötyä kaikki alueen toimijat. Saaressa on majoitusta, ravintola, viinitila, galleria, paja ja Liehtalanniemen museotila. Kilpailua kohteiden välille ei ole syntynyt, vaan maantieteellinen läheisyys on osattu hyödyntää. Saaren matkailukohteilla on yhteinen esite ja niitä markkinoidaan paketteina. Museo on osa palvelupakettia: Bussilla tai laivalla tehtäviin päiväkäynteihin nivotaan aina useampi tuotemoduuli asiakkaiden toiveiden mukaan: lounas ravintola Niinipuussa, tutustuminen viinitilaan ja museoon.
Ryhmämatkojen esitteestä näkyvät yksittäisten kohteiden lisäksi ehdotukset päiväretkeksi. Niinisaari, jolla museo sijaitsee, on mukana useammassa tarjotussa ryhmäretkessä.

Lomamökki- ja ravintolayrittäjä Paula Okkola sanoo:

Liehtalanniemi on osa Niinisaaren matkailullista imagoa, yksi tärkeä käyntikohde.

Yrittäjän appi Aaro Okkola on kirjoittanut kirjan Liehtalan viimeisestä asukkaasta Jalmari Reposesta. Tarinat nivoutuvat majoituspaikan historiaan ja myös yksittäisille asiakkaille tarjotaan museokäyntiä, luontokohteita ja palveluja aktiivisesti. Kohteiden välisen yhteistyön tiivistyminen ja syveneminen on hyödyttänyt kaikkia.

Iisalmen kaupunki kehittää Taisteluiden ja tarinoiden Koljonvirtaa. Kaupunki on ottanut vahvan roolin alueen yhteiskehittämisessä. Koljonvirta on Suomen sodan taistelupaikka ja kirjailija Juhani Ahon kotipaikka. Iisalmessa ajatellaan, että historia on hyvä pohja kulttuurimatkailukohteelle. Juhani Ahon museo on alueen vanhin kohde, jonka lisäksi siellä on esimerkiksi muistomerkkejä, Koljonvirran taistelupaikat –historiapolku, kesäteatteri, seurakunnan leirikeskus, kesäkahvila, ratsastuskeskus, leirintäalue, uimaranta, nuotiopaikka ja luonnossa kulkeva reitistö, jota kehitetään luontopoluiksi. Juhani Ahon museo on yksi tärkeä kohde, kun Koljonvirrasta on kehittymässä matkailualue, jolla on historiallinen tausta.

Koljonvirta on jo iisalmelaisten virkistysalue, jota on kunnostettu yhä viihtyisämmäksi pysähdyspaikaksi. Nyt kun perustyö on tehty, panostetaan markkinointiin – tavoitteena on matkailijamäärien kasvattaminen koko alueella. Alueen sitoutuneiden yrittäjien kanssa suunnitellaan tuotepaketteja, joita voidaan tarjota esimerkiksi tyky-ryhmille.

Inkoossa sijaitsevaa Degerby Igor – museota ei perustettu “museon vuoksi”, vaan kiinnostavat tarinat haluttiin valjastaa houkuttelemaan matkailijoita alueelle. Kyläyhdistyksen aktiivi ja toimittaja Lena Selén etsi ja tallensi kirjaa varten degerbyläisten muistoja Porkkalan vuokrakaudesta ja aihe herätti niin paljon kiinnostusta, että siitä kertomaan perustettiin museo. Museo on edelleen erikoistunut tarinoihin ja kerää niitä enemmän kuin tavaroita.

Muutama vuosi museon perustamisen jälkeen syntyi Porkkalan parenteesi –yhdistys. 50 jäsenen joukossa on yrityksiä, yhdistyksiä, sekä alueen kunnat. Yhdistykseen liittyminen on parasta mitä Degerby Igor -museolle on tapahtunut ja sen kautta museo on päässyt toteuttamaan tarkoitustaan: houkuttelemaan matkailijoita kiinnostavien tarinoiden äärelle ja käyttämään kylän yritysten palveluita. Porkkalan parenteesi -yhdistys on mukana matkamessuilla, pitää yllä verkkosivuja, auttaa toimijoiden yhteistyössä ja sen kylkeen syntynyt Porkkala Travel –yritys järjestää kiertoajeluita. Yhteismarkkinointi kannattaa ja alueella käy vuosittain noin 40 ryhmää, jotka pysähtyvät museoissa ja alueen yrityksissä.

Hyviä esimerkkejä tuotteistamisesta ja paketoinnista yhden museon sisällä antavat Jokioisten museorautatien tarjonta ryhmille ja Lemin kotiseutumuseon särätupa, joiden tuotepaketeista voit lukea lisää myös sivulla Kohderyhmät ja teemat.

Yritysyhteistyö

Vaikuttaa siltä, että yritysyhteistyö on vielä hyödyntämätön mahdollisuus paikallismuseoissa. Kotiseutuliiton tekemässä kyselyssä useat vastaajat kertoivat, että yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on heille vierasta, eivätkä kaikki toimijat nähneet yrityksiä mahdollisina yhteistyökumppaneina. Hyviä esimerkkejä, jotka todistavat päinvastaista, löytyy kuitenkin myös. Kymmenkunta vastaajaa nostaa majoitusyrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön kaikkein tärkeimmäksi. Majoitusliikkeet ovatkin äärimmäisen hyviä yhteistyökumppaneita – kulttuuritarjontaa kannattaa markkinoida niille matkailijoille, jotka jo ovat alueella. Yhden hyvän esimerkin antaa Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo. Lue museon ja Sallan yrittäjien markkinointiyhteistyöstä.

Kallenaution kestikievarissa kahvila- ja myymälätoimintaa pyörittävät yrittäjät. Kahvilaan löytyi sopiva yrittäjä lehti-ilmoituksella ja myymälä toimii nuoren 4H-yrittäjän työllä. Yhdistyksessä pidetään hyvin tärkeänä sitä, että yrittäjä ymmärtää paikan hengen ja toimii sen mukaisesti. Kallenaution kahvilan juustokakku on hittituote ja kievarimuseon vetovoimasta osa tulee nimenomaan ihanasta kahvilasta, johon kesälomalaiset mielellään pysähtyvät.

Jämsänkosken kotiseutuyhdistys on digitoinut harrastajakuvaajan vanhoja filmejä Jämsänkoskelta ja järjestänyt elokuvailtoja paikallisessa museokahvilassa. Leffailtojen yhteydessä on kerrottu myös yhdistyksen ylläpitämästä kotiseutumuseo Aarresaaresta. Yhteistyöstä molemmilla tahoilla on hyviä kokemuksia.

”Tämä tuo kahvilaan lisää asiakkaita”, sanoo yrittäjä.
”Tätä kautta ihmiset kiinnostuvat myös museosta,” kertoo puolestaan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja.
Jämsänkoskelaisten selkeä viesti muille paikallismuseoille on: ”Yhteistyö poikii hyviä asioita, kannattaa olla aktiivinen!”

Yli-Lauroselan talomuseota Ilmajoella on vuodesta 2013 ylläpitänyt ja kehittänyt yrittäjä Anu Kuivaniemi. Ilmajoelta vinkataan, että toimintaa helpottavat selkeät sopimukset. Museovirasto omistaa kokoelman, yrittäjä huolehtii kokonaisuudeta, kahvilatoiminnasta, opaspalveluista ja tuottaa muita palveluja kävijöille. Kunta hoitaa vakuutuksen, sähköt ja yhden kesätyöntekijän palkan. Kesätyöntekijän päätehtävä on lipunmyynti, mutta työtehtävät on sovittu siten, että hänen työpanostaan voidaan hyödyntää siinä missä on eniten tarvetta, myös opastuksessa, siivouksessa ja kahvilatyössä. Poikkeuksellinen esimerkki ilahduttaa: paikallismuseon pyörittäminen voi onnistua kunnan, yhdistyksen tai säätiön sijaan myös yritystoimintana!

Museo yritystoiminnan ympäristönä saa myös kehuja. Se vaatii monia yhteistyötahoja ja selkeitä sopimuksia ja vaikka toisinaan museotiloissa tasapainoillaan sen kanssa, mitä siellä voi tehdä ja mitä ei, on museoympäristöön Yli-Lauroselan yrittäjän mukaan mahdollista luoda kannattavaa liiketoimintaa. Yli-Lauroselan talomuseo on erityislaatuinen, tunnelmallinen ja kaunis alue. Se on tunnettu ja sen sijainti on oivallinen. Alueen historiassa on mistä ammentaa, ideat kulttuurimatkailutuotteiksi eivät lopu kesken. Anu Kuivaniemi tiivistää:

Mahdollisuudet ovat loputtomat tällaisessa paikassa. Esimerkiksi museokahvilasta ostetaan iloa, tunnelmaa, ajanvietettä ja elämyksiä, enemmän kuin kahvia. Elämysten myyminen on tulevaisuutta.

Yhdistysyhteistyö

Kotiseutuyhdistykset ja yhdistysten ylläpitämät paikallismuseot tekevät runsaasti yhteistyötä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Yhdistyskumppaneina toimivat mm. martat, kotitalousnaiset, MLL:n paikallisyhdistykset, metsätysseurat, nuorisoseurat, 4H-yhdistykset, urheiluseurat ja lukuisat muut. Myös yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö voi tuoda matkailullisia onnistumisia erityisesti tapahtumien ja yhteismarkkinoinnin kautta.

Punkalaitumella Yli-Kirran talonpoikaismuseon isoin vuosittainen tapahtuma on Kaikkien aikojen maatalousnäyttely, jota on järjestetty vuodesta 1992. Tapahtuma perustuu työnäytöksiin (saippua, päreet tervahauta, köydet, lankkusaha), joita ovat toteuttamassa vapaaehtoiset paikkakuntalaiset. Useilla on vuosittaiset vakiohommansa ja kaikki ovat ylpeitä siitä, että saavat olla näyttämässä omaa osaamistaan. Tapahtuma on pienen paikkakunnan talkootyön voimannäyte, talkooväkeä on 200 henkilöä ja mukana ovat kotiseutuyhdistyksen lisäksi lähes kaikki muutkin paikkakunnan yhdistykset. Liikenteenohjaukseen pitää etsimällä etsiä avuksi joku yhdistys, jonka kaikki jäsenet eivät jo muutenkin olisi tapahtumassa talkoolaisina. Vierailijoita on vuosittain 2000-4000, mikä on 3000 asukkaan paikkakunnalla valtava määrä. Maatalousnäyttely on yhdistykselle myös taloudellisesti kannattava, siellä myydään työnäytösten tuotteita sekä talkoilla tehtyä perinteistä lähiruokaa, kuten ohrapuuroa ja väskynäsoppaa.

Jämsänkoskella yhdistettiin vuonna 2014 kolmen tahon juhlavuodet. Kotiseutumuseo Aarresaari, Jämsänkosken vpk ja Vanha Makasiini, joka toimii tällä hetkellä museokahvilana, täyttivät vuosia ja toimijat järjestivät kaikki tapahtumat yhteistyössä. Yksi hauskimmista kokemuksista oli kesätapahtuma Aarresaari palaa! Museon ohjelman keskeytti ilmoitus tulipalosta ja vapaapalokunnan sammutusnäytös, jossa koko yleisö pääsi mukaan sankoketjuun ja pumppaamaan. Toiset yhdistykset tuovat mukakaan uudenlaista osaamista ja omat jäsenensä myös museolle.

Konneveden kotiseutuyhdistyksen omasta jäsenistöstä ei riittänyt avoinnapitäjiä museolle koko kesäksi. Aukioloaikoja ei haluttu rajata, joten yhteistyöhön kysyttiin Konneveden Eläkkeensaajat ry:tä, jonka runsas jäsenistö innostui asiasta – nyt eläkeläiset pitävät museota avoinna vuoroissa koko kesäkauden.

Museoalue taipuu moneen!

Kotiseututalo Kycklingsin museaalinen pihapiiri Lapinjärvellä on toiminut muun muassa puolimaratonin lähtöpisteenä. Tilojen vuokraaminen ulkopuolisille toimijoille houkuttelee mukanaan uuden kävijäryhmän.

Postimäen ulkoilmamuseo ja Porvoon teatteri tekivät kesällä 2015 ensimmäistä kertaa yhteistyötä. Vaikka yhteistyön aloitukseen sattui sateinen kesä ja ohjelmistossa oli lastennäytelmä, kävijämäärä lisääntyi. Kesäteatterin kanssa tehtävä yhteistyö on tuttua monelle paikallismuseolle. Hedelmällisimmillään se on usein silloin, kun teatterikappaleen teema on sidottu myös museon kertomaan tarinaan. Postimäen Areenateatterissa on myös näytetty ulkoilmaelokuvia.

Taiteilijat ja käsityöläiset

Yksi museoalueelle hyvin soveltuva yhteistyötaho ovat käsityöläiset ja taiteilijat.

Taidetta voi tuoda museoalueelle vierailevien taidenäyttelyiden muodoissa. Liperin maaseutumuseo Tähkä tuo museon lähellä olevaan koulurakennukseen joka kesä paikallisen taiteilijan näyttelyn.

Parppeinvaaran runokylän rakennusten seinillä näyttäytyy usein jollain tavalla karjalaista kulttuuria hyödyntävä tai kommentoiva taide. Museon tarjonta laajenee, kun esillä on sekä perinnekulttuuria että nykytaidetta.

Näyttelytoiminta ylipäätään lisää museon kiinnostavuutta. Pihtiputaan kotiseutumuseolla järjestettiin vanhojen valokuvien näyttely, joka oli yleisömenestys. Vaihtuvan näyttelyn voi saada omalle museolle myös tekemällä yhteistyötä lähialueen museoiden kanssa: Juhanin Ahon museossa Iisalmessa yksi aittarakennus on varattu vaihtuvalle näyttelylle ja kesällä 2015 sinne tuotiin vierailulle Lapinlahtiseuran kokoama kansakoulunäyttely. Museon ei tarvinnut suunnitella ja koota näyttelyä itse, kansakouluteema kiinnosti ja jo avajaisissa oli runsaasti väkeä.

Nimekäs taiteilija tuo erityisen paljon lisää kävijöitä. Enon kotiseutumuseossa on tästä kokemusta, kun museon tiloissa pidetty Outi Heiskasen näyttely lisäsi museon kävijämäärää.

Porvoosta löytyy yksi innovatiivisimmista tavoista yhteistyöhön taiteilijoiden tai käsityöläisten kanssa: Postimäen tilat ovat toimineet taiteilijaresidenssinä. Taiteilija on saanut asuin- ja työtilan käyttöönsä kesäksi ja pitänyt museon galleriassa taidenäyttelyn.

Yläneen kotiseutumuseo antaa esimerkin siitä, että museotilatkin taipuvat monen tahon käyttöön, kun tahtoa löytyy. Yhdessä museorakennuksessa museonäyttely esineineen siirretään joka kesä syrjään viiden viikon ajaksi. Varsinaissuomalaiset käsityöläiset sisustavat tilan myyntinäyttelyksi. Yrittäjät eivät maksa tilavuokraa, mutta myyvät samalla myös kotiseutuyhdistyksen tuotteita, kuten yläneläistä näkkileipää ja museon postikortteja. Molemmat kokevat hyötyvänsä yhteistyömuodosta. Museotila sopii kauniisti laadukkaiden käsityötuotteiden näyttelytilaksi ja jotkut käyvät viihtymässä ja ostoksilla useita kertoja näyttelyn ajan. Käsityöt vetävät paikalle aivan oman kävijäkuntansa: monet ovat kertovat, että eivät muuten olisi koskaan tulleet museoon. Yläneen toinen iso onnistuminen on museopuutarha, joka on tuonut museoalueelle puutarhaturistit. Kasviprojekstista voit lukea lisää kohdasta puutarhaturistit, sekä yhdistyksen sivuilta.

Yksi esimerkki museotilojen uudenlaisesta käytöstä on myös Yli-Lauroselan museon tiloissa tarjotut huoneistopakopelit. Ilmajoen kokeilusta voit lukea lisää kohdasta pelit museossa.

Ammattiapu ja oppilaitosyhteistyö

Hankasalmen kotiseutuyhdistys hyödyntää tehokkaasti ammattilaisten työtä kotiseutumuseossaan. Hankasalmen kunnan kulttuurisihteeri Ulla Kolehmainen kiinnostui eläkkeelle jäätyään kotiseutututyöstä ja on nyt yhdistyksen toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajalla on entisen ammattinsa kautta kanavat ja verkostot, joista löytyy museotoimintaan ammattiapua. Lisäksi yhdistys on ollut aktiivinen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suuntaan ja opiskelijatyönä on tehty muun muassa rakennuskonservointia ja pienten tutkimusten ja selvitysten kautta saatu sisältöjä vaihtuviin näyttelyihin. Hankasalmella haaveillaan oppilaitosyhteistyön laajentamisesta: kuinka voisi hyödyntää esimerkiksi ravintola-alaa, musiikkipedagogiaa tai näyttelijäntyötä opiskelevien osaamista ja tarjota heille oman alan työkokemusta museoympäristössä? Voisiko yhteistyöllä luoda jonkin paikallisuudesta kumpuavan tuotteen? Hankasalmen kotiseutumuseon toiminta kiinnostaa ja sinne on pyydetty ja tarjoutunut myös yksityishenkilöitä avuksi: yksi työnäytökseen tekemään saunavihtaa, toinen kasvattamaan lisää kukkia museoon pistokkaista ja kolmas järjestämään tapahtumaa. Hankasalmella etsitään ja hyödynnetään myös muiden museoiden tuottamia sisältöjä ja Keski-Suomessa on käytössä on vaikkapa Satakunnassa tehty multimediatarina. Tätä he toivoisivat yhä useammalta museolta: voisivatko tekijänoikeudet tulla paikallismuseoiden yhteiseksi omaisuudeksi? Useat aineistot ovat pienellä muokkaamisella sovitettavissa useille museoille, hyvät tarinat ja myös käytännöt kannattaa jakaa.

Oppilaitosyhteistyöstä toinen hyvä esimerkki tulee myös Keski-Suomesta: Kotiseutumuseo Aarresaari Jämsänkoskella tekee yhteistyötä ammattiopiston kanssa. Matkailualan opiskelijat järjestävät museolla perheille suunnatun joulutapahtuman kurssityönään. Jokainen vuosikurssi pääsee toteuttamaan tapahtuman omalla tavallaan: milloin leikitään perinneleikkejä, milloin alueella on satuhahmoja tai lastennäytelmä. Vuosittainen tapahtuma saa vaihtuvaa sisältöä ja kotiseutuyhdistyksen työtä tarvitaan tässä yhdessä tapahtumassa vähemmän.

Iisalmen kaupunki ylläpitää Juhani Ahon museota. Kulttuuritoimenjohtaja Sanna Marin-Kainulainen iloitsee kaupungin aikanaan tekemästä päätöksestä, että museon kesätyöntekijät ovat aina museoammattilaisia. Kun ammattiapua on tarjolla säännöllisesti joka kesä, on perustyöt, kuten luettelointi jo tehty, ja on aikaa myös kehittää yleisöpalveluja.

Uudet toimijat

Juhani Ahon museossa Iisalmessa uusien, erilaisten yhteistyökumppanien etsiminen on otettu tavoitteeksi: jokaiseen tapahtumaan pyritään etsimään vähintään yksi uusi toimija mukaan. Esimerkiksi vuosittaisessa lastentapahtumassa on ollut museon oman ohjelman lisäksi mukana monenlaisia toimijoita toteuttamassa sisältöjä:

Liikenneturvan paikallisyhdistys piti lapsille pyöräilykoulua, jossa sai suorittaa “Juhani Ahon pyöräajokortin”.
Lastenkulttuurikeskus Lastun kanssa museo on tehnyt useamman vuoden sopimuksen lastentapahtumasta. Lastu on asiakkaille laadun tae, jonka perässä tapahtumaan saavutaan. Lastu järjestää lapsille erilaisia työpajoja esimerkiksi käsitöistä.
Maatilamatkailuyritykset ovat järjestäneet talutusratsastusta ja tuoneet museoalueelle tapahtumapäiväksi possuja ja kanoja.
Nukketeatteri otti teeman kansansaduista ja esitys järjestettiin museon lastentapahtumassa.
Mukana ovat olleet myös kirjastoauto, tanssiteatteri, seurakunta ja yrittäjä pitämässä puffettia.

Iisalmelaiset kannustavat etsimään uudenlaisia tahoja. Monipuolinen, luova yhteistyökumppaniverkosto tuo sekä intoa omaan toimintaan että lisää sisältöjä museoon ja uutta tarjontaa sen tapahtumiin.

Virroilta löytyy kaksi esimerkkiä uudenlaisista tavoista pyörittää paikallismuseon toimintaa.

Virtain perinnekylän museot ovat osa nuorisokeskus Marttista, joka on Virtain kaupungin liikelaitos. Tämä mahdollistaa perinnekulttuurin hyödyntämisen nuorisokeskuksen leiritoiminnassa. Lisäksi alueen museoissa päästään etsimään ja kokeilemaan uusia tapoja ottaa nuoret mukaan museotoiminnan suunnitteluun, jolloin voidaan löytää nuoria kiiinostavia sisältöjä ja tapahtumakonsepteja. Perinnekylän tapahtumista voit lukea lisää kohdasta nuoret.

Wanha Tehdas Miljöö Virroilla on Killinkosken kyläyhdistyksen omistama ja ylläpitämä matkailukohde. Vanhassa tehdasrakennuksessa on kahvila, kirpputoreja, näyttelyitä ja museaalisia kokoelmia. Ympäri vuoden päivittäin avoinna oleva kohde vaatii talkoolaisten lisäksi paljon työvoimaa. Kyläyhdistys on pyörittänyt toimintaa isolta osin ELY-keskuksen työllistämishankkeiden avulla, jotka tyypillisemmin ovat työttömien yhdistysten toimintaa. Vuonna 2015 Wanha Tehdas Miljöön myymälöissä, kahvilassa, remontti- ja ulkotöissä työskenteli 15 työllistettyä (kuntouttava työtoiminta, työvalmennus, palkkatuki, työharjoittelu). Työllistämisprojektit vaativat jonkin verran paperitöitä, mutta ovat toteutuessaan toimivia ja hyödyllisiä. Killinkosken kyläyhdistys kannustaa muitakin työvoimaa tarvitsevia paikallismuseotoimijoita selvittämään myös tätä vaihtoehtoa oman alueen TE-keskuksesta.

Museoalan verkostot

Parhaan museotoimintaan liittyvän avun jokainen paikallismuseo saa oman alueensa maakuntamuseosta.

Ammattimuseoiden verkostoista voi saada myös matkailuun ja markkinointiin apua. Esimerkiksi Maatalousmuseo Sarka tarjoaa maatalousteemaisille museolle Museoraitti-verkoston ja ylläpitää sen verkkosivua. Verkostossa mukana olevista paikallismuseosta moni kertoo hyötyvänsä tästä yhteistyöstä ja valtakunnallisesta näkyvyydestä.

Alueeliset museoportaalit ja esitteet voivat myös lisätä näkyvyyttä:

Myös paikallismuseoiden keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö on hyödyllistä. Ilmajoen museoilla on yhteinen verkkosivu, jonka kautta voi tilata opastuksia kaikkiin museoihin. Kuortaneen, Alavuden ja Ähtärin paikallismuseot ovat kokeilleet yhteistä Museopassia, jolla houkuteltiin erityisesti lähialueen asukkaita. Lue Museopassista lisää sivulta Paikkakuntalaiset.

Matkailualan verkostot

Kotiseutuliiton tekemään kyselyyn vastanneista useat kertoivat, että hyödyllistä on yhteistyö nimenomaan matkailutoimijoiden kanssa ja matkailumarkkinointi. Yksi vastaajista kirjoittaa oivalluksestaan:

Yksinään Soinin kotiseutumuseo ei ole matkailukohteena kiinnostava, vaan pitää yhdistää muihin tapahtumiin ja kohteisiin alueella.

Matkailualan osaamisesta on hyötyä paikallismuseolle.

Luvian kotiseutumuseossa ja Kemijärven kotiseutumuseossa museon toiminnan ylläpitäjä toimii myös alueen matkailuoppaana. Kun oppaana on moniosaaja, hän tuo useat matkailuryhmät kierroksella myös museoon, osaa liittää paikallishistoriaa muihin opaskierroksiin ja museovierailulla kertoa muista alueen matkailupalveluista. Samoja hyötyjä on myös tiiviistä suhteesta matkatoimistoihin.

Alueelliset matkailusivustot on hyvä myös hyödyntää. Paikallismuseot ovat esillä esimerkiksi näissä portaaleissa ja moni kertoo, että näkyvyys on tuonut kävijöitä.

Tärkeä valtakunnallinen verkostoitumisen mahdollisuus on Culture Finland, jonka kulttuurimatkailukoordinaattoreilla (CF-aluekoordinaattorit) on hyvät kontaktit omilla alueillaan.

Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät ovat myös hyviä kumppaneita. He etsivät koko ajan uusia kohteita. Esimerkiksi Yli-Kirran talonpoikaismuseoon kiertomatkoja ovat järjestäneet

Matkanjärjestäjien käytännön vinkit voit lukea kohdasta saavutettavuus.

Kansainväliset verkostot

Joskus paras apu voi löytyä myös kotimaan rajojen ulkopuolelta – erityisesti, jos museolla on tarkka erityisala, johon liittyvää osaamista museon toimijat haluavat kartuttaa.

Esimerkiksi toiminnallisuuteen, aikamatkoihin ja lapsille suunnattuun toimintaan keskittyvä Sagalundin museo on luonut vahvan verkoston myös ulkomaille. Museon toimijat kertovat, että ulkomaisilta yhteistyökumppaneilta saatava tieto ja vierailut ovat auttaneet heitä kehittämään omaa museotaan. Sagalund on mukana pohjoismaisissa verkostoissa, kuten Skandinaviska Museiförbundet. Kansainväinen Bridging Ages -yhdistys kokoaa yhteen aikamatkoja järjestävät tahot. Museon kotimaisia verkostoja ovat Sarka-verkosto, ICOM Finland, alueelliset matkailuverkostot, sekä museoiden omat yhteisprojektit, kuten Sagalundin, Fiskarskin ja Stundarsin ruukkimiljööseen liittyvä yhteistyö.

Ylä-Savon paikallismuseot tekivät tutustumiskierroksen Viron Mulgimaalle. Lue matkaraportti täällä.

Kun etsit museota, joka on kehittänyt juuri samaa asiaa, kuin sinä suunnittelet omaan museoosi, kannattaa katsella myös Suomen rajojen ulkopuolelle!

Tulevaisuuden haaveet

Kotiseutuliiton tekemässä kyselyssä oli mahdollisuus myös haaveilla ja kertoa minkä tahojen kanssa haluttaisiin aloittaa yhteistyötä. Potentiaalisimpina yhteistyökumppaneina ja -muotoina tai omassa museossa vielä hyödyntämättöminä mahdollisuuksina vastaajat pitävät muun muassa alla listattuja, joista Kotiseutumuseoiden helmet -hankkeessa löysimme jo joitakin esimerkkejä:

Puutarhamatkailu
Yläneen kotiseutuyhdistys todistaa, että tämä on mahdollista ja kannattavaa. Yläneen kasviprojektista voit lukea lisää kohdasta puutarhaturistit, sekä yhdistyksen sivuilta.
Erilaiset kulttuurikierrokset ja reitit
Yksi hyvä esimerkki on Näsijärvi-reitti, jonka pyöräilykierros vie myös Virtain perinnekylään ja Kallenaution kestikievariin.
Teemallisen retken voi rakentaa myös vain oman museon ympärille. Askola-seura on kokeillut teemallista polkupyöräretkeä, jossa pyöräiltiin Askolassa kivikaudelta sota-aikaan. Kierros alkoi Askolan kotiseutumuseolta.
Luontoon liittyvän vetovoiman hyödyntäminen
Tästä on jo useita esimerkkejä, kuten Niinisaaressa Liehtalanniemen museotilaa kiertävät luontopolut. Tätä kannattaisi hyödyntää entistä enemmän, koska myös Visit FInlandin tekemien tutkimusten mukaan esimerkiksi ulkomaiset matkailijat hakevat Suomesta sekä luonto- että kulttuurielämyksiä.
Museon sijainti veden äärellä
Liehtalanniemen museotilalla on myös vierasvenelaituri ja Kotkan Kaunissaaressa sijaitsevan Saaristolaismuseon kävijöistä suurin osa on veneilijöitä ja päiväristeilyvieraita.
Museoalueen tilojen vuokraus
Tämä onnistuu helpoiten museoissa, joiden alueella on myös erillinen kotiseututalo, mutta myös museorakennuksia voi hyvin vuokrata kun löydetään sopivat vuokralaiset ja sovitaan käytännöistä. Perhejuhlien lisäksi museoalue voi sopia kunnan tilaisuuksiin, hääkuvauksiin, käsityöläiselle, taiteilijalle tai kahvilayrittäjälle. Hankasalmelta vinkataan, että tilojen vuokraus yhdistettynä verkon mahdollisuuksiin voi tuoda jopa miljoonayleisön: tiloissa kuvattua Steve’n Seaguls –yhtyeen konserttia seurasi verkon välityksellä miljoonia ihmisiä ympäri maailman!