Mitä tehdään yhdessä?

Tämä sivu kokoaa kulttuurikumppanuuden käytetyimmät ja toimivimmat yhteistyömuodot.

Tapahtumat

Tapahtumien järjestäminen yhteistyössä erilaisten, tapahtumien luonteeseen sopivien yhdistysten kanssa on palvellut molempia osapuolia. Kunta on saanut apua tapahtuman käytännön järjestelyissä ja vaikkapa sujuvan kahvituksen järjestämisessä, yhdistys on saanut näkyvyyttä toiminnalleen, jalkautumista asiakkaiden pariin, puheyhteyksiä ja mahdollisia tuloja kahvitarjoiluista.

Tämä on monille tuttu yhteistyömuoto: kunnan kesäjuhlat järjestetään yhdistysten kanssa yhteistyössä. Tapahtumayhteistyötä voi laajentaa moneen suuntaan, esimerkiksi ottamalla mukaan uusia tahoja.

Musiikki- ja liikuntatapahtumia sekä urheilukilpailuja. Täytyy uskaltaa toteuttaa ja myös tukea erilaisia tapahtumia. Jos kunnan ja muut viranomaiset ovat nihkeitä tapahtumien järjestämiselle, ei siinä paljon voi auttaa. Se kunta ei tarvi tapahtumia.

Tilojen käyttö

Kunta tarjoaa tilaa, yhdistykset järjestävät siellä toimintaa

Järjestöille on remontoitu yhteinen toimintatila hyvällä paikalla kaupungissa. Kaupunki tukee toimitilan toimintaa. – Kemijärven kaupunki

Yhdistys ylläpitää kaupungin tilaa

Hartolan Voima huoltaa vapaaehtoisvoimin Liikuntamajaa ja sen ympäristöä ja se saa käyttää Liikuntamajaa veloituksetta toimintaansa. – Hartolan kunta

Kunta vie kuntalaisille toimintaa reuna-alueilla, järjestetään yhdistysten tiloissa

Hankkeen aikana totesimme, että reuna-alueilla oli erinomaisia tiloja erilaisen toiminnan järjestämiseen. Näitä ovat koulujen lisäksi päiväaikaan tyhjillään olevat nuorisoseurojen talot sekä kylätalot. – Kuulto-hanke, Seinäjoki

Yhteistyöllä tuotetaan kulttuuritoimintaa kaupungin tiloihin

Tuotamme vuosittain yli 200 kertaa musiikkiesitystä tms. kulttuuriohjelmaa Kokkolan kaupungin alueella toimiviin vanhusten palveluyksiköihin. Kaupungin kulttuuripalvelujen vastuualue varaa talousarvioonsa määrärahan, jolla se ostaa kaupungissa toimivilta yhdistyksiltä ko. palvelun vuosisopimuksella. Yksi yhdistys / ryhmä tai esiintyvä henkilö tekee enintään viisi palvelutalokeikkaa vuodessa. Kertakorvaus on 40 €, ja koko vuoden ja viiden keikan toteuttamisesta korvataan 200 €. Toiminnassa tärkeintä on pitää yllä yhteistyöverkostoa järjestöjen ja kaupungin välillä. – Kokkolan kaupunki

Strategiat ja suunnitelmat

Yhteistyö toimii erityisen hyvin, kun yhdistys ei vain saavu toteuttamaan kunnan strategiaa, vaan strategia on luotu yhdessä.

Kaksi loistavaa, erilaista esimerkkiä valottavat tätä mahdollisuutta:

  • Mynämäen yhdistysohjelmassa koottiin toimijat saman pöydän ääreen, tehtiin tilannekartoitus: mikä meillä on hyvin, mitä pitäisi kehittää ja kirjattiin ylös pelisäännöt ja toimenpide-ehdotukset.
  • KulttuuriEspoo 2030 on Suomen ensimmäinen kaupungin kulttuuristrategia – kunnan, järjestökentän ja kuntalaisten kanssa yhdessä tehty asiakirja, joka brändää Espoon sen osallistavalla ja yhdessä tehdyllä kulttuurilla.

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Kunnassa se on sitä, että kuntalaisille annetaan päätösvalta, mitä toimenpiteitä kunta tekee. Sitä on tähän mennessä käytetty kaupunkiympäristön ja maankäytön suunnitelussa – miten puistoa parannetaan, miten liikuntapaikka toteutetaan. Se sopii kuitenkin erinomaisesti myös kulttuuripalveluihin! Yhdistyksillä on tärkeä rooli tiedon levittämisessä asiasta ja yhdistys voi olla avainasemassa – ehdottamassa kunnalle osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa. Kuntaliitto on julkaissut Suomen ensimmäisen oppaan osallistuvasta budjetoinnista, lataa se tästä: Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa.