Kunta, ymmärrä yhdistystä!

Kysyimme Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpajoissa kunta- ja yhdistystoimijoilta, sekä hankkeen asiantuntijaryhmältä mitä kunnan pitää ymmärtää yhdistyksen toiminnasta, jotta yhteistyö onnistuu. Tämä sivu kokoaa tärkeimmät huomioitavat asiat.

Vapaaehtoisuus ja asiantuntijuus

Täytyy muistaa, että toiminta on vapaaehtoista.

Monet yhdistykset toimivat täysin vapaaehtoisvoimin, eivätkä voi ottaa kunnan lakisääteisiä tehtäviä hoitaakseen. Näillä harrastajapohjaisilla yhdistyksillä on kuitenkin paljon tarjottavaa, ja niillä on paljon sellaista hyvää tietoa, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää: arkitietoa alueesta ja seudun ihmisten ja ympäristön tuntemusta. Yhdistyksissä voivat toimia vaikkapa oman alansa huippuasiantuntijat ja monen alan osaajat yhteisessä organisaatiossa. He tekevät tätä työtä yhdistysroolissaan vapaaehtoisesti, omaksi ilokseen ja omalla aikataulullaan.

Kaikkia kolmannen sektorin toimijoita ei  voi laittaa yhteen nippuun. Monilla yhdistyksillä ja järjestöillä on myös palkattua henkilöstöä ja täydet valmiudet toteuttaa ostopalveluna monia kunnan tehtäviä.

Yhdistyksen toiminta on tekijöidensä näköistä ja kokoista

Yhdistysten toimintaa laki säätelee vain hyvin vähän ja yhdistykset toimivat omien sääntöjensä puitteissa. Yhdistyksen perustajat ovat luoneet säännöt, toimijat vuosien varrella tarpeen mukaan muuttaneet niitä, mutta toiminta on aina hyvin tekijöidensä näköistä. Eri yhdistysten toiminnan sisältö, toimintakulttuuri ja vuosikello voivat poiketa toisistaan täysin.

Yhdistyksen toiminta on siis tekijöidensä näköistä ja kokoista. Toimijoita on tietty määrä, eikä heitä voi velvoittaa enempään tai pidemmäksi aikaa, kuin he itse arvioivat. Arvioinnissa auttaa, että yhteistyötä suunnitellessa määritellään tarkkaan, miksi ajaksi asioista sovitaan ja mitä yksittäisiä tehtäviä siihen kuuluu.

Koska toiminta yhdistyksissä usein henkilöityy vahvasti, voi yhdistyksen olla  vaikea tehdä kovin pitkiä sopimuksia. Yhdistystoimija miettii: “olenko minä tässä toiminnassa 7 vuoden päästä, voinko luvata jotain tulevien toimijoiden puolesta?” Aiempi toiminta ei automaattisesti takaa, että jotain toteutetaan uudelleen. Velvoittaa ei voi, kysyä kannattaa aina.

Sovitaan, ei oleteta että ”martat tarjoaa kahvit”.

Pääosin yhdistyksien toiminta on vakiintunutta ja myös kunnan puolelta kaivataan apua ja tukea pitkäjänteisen toiminnan rakentamiselle.

Tunne oman alueesi toimijat

Yhdistystoimijoiden toive kunnille on: tiedostakaa oman alueenne toimijoiden kirjo, niin pienet kuin suuretkin kolmannen sektorin toimijat. Tämä kiteyttää kaikki aiemmin esiint nostetut asiat. Kunnalla kannattaisi olla ajantasainen listaus ja yhteystiedot alueellaan toimiviin yhdistyksiin – ilman sitä hyvin olennainen kontakti puuttuu.

Yhdistys haluaa tavoittaa kunnan

Yhdistyksen toimijoiden pitää tietää, missä kunta tiedottaa ja kuka vastaa mistäkin asiasta. Nämä asiat kannattaa esitellä ja kertoa selkeästi, sekä toistaa usein – se helpottaa molempien osapuolten toimimista. Yhdistystoimintaan motivoi se, että kunnan toimintaa ja päätöksiä on helppo seurata, siihen on helppo osallistua ja kunta osoittaa arvostuksensa yhdistyksen tekemälle työlle.

Yhdistyksille enemmän kiitoksia ja asiallinen vastaanotto.