Keitä muita tarvitaan mukaan?

Yhdistykset ja kunnat eivät tietenkään ole toisilleen ainoita vaihtoehtoja yhteistyökumppaneiksi – kulttuuripalveluja voivat olla mukana tekemässä myös esimerkiksi yritykset.

Maakunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita niin kunnille kuin yhdistyksillekin. Maakuntien rooleihiin kuuluvat muun muassa hyvinvoinnin edistäminen ja aluekehittäminen – näissä kulttuuripalveluilla on tärkeä asema ja sen myötä kunnilla ja yhdistyksillä on tärkeä yhteistyörooli. Maakuntien edunvalvojina toimivat maakuntien liitot.

Taho, joka on äärimmäisen tärkeä ja koko ajan ajankohtainen yhteistyökumppani on neljäs sektori: ihmisten oma, järjestätytymätön kansalaisaktivismi.

Neljäs sektori, eli yksittäiset ihmiset

Kunta rikastuisi, jos ihmiset uskaltavat tuoda omat resurssinsa käyttöön.

Neljännellä sektorilla tarkoitetaan yhdistysten ulkopuolista, järjestäytymätöntä kansalaisaktivismia. Kun ihmiset haluavat vaikuttaa ja toimia suoraan, ilman rekisteröityä yhdistystä, kunnan ja yhdistysten on mahdollista toimia alustana  ja mahdollistajana tälle omaehtoiselle toiminnalle:

• Yhteistyöllä voidaan mahdollistaa rakenteita, paikkoja ja tilaisuuksia, joissa kuntalaiset voivat osallistua ja toimia. Kunta tarjoaa paikan, jossa näen yhdistyksen toimintaa ja haluan siihen mukaan mukaan.
• Yhdistys voi toimia tiedonvälittäjänä. Yhdistyksillä on usein jo olemassa olevat yhteydet kuntaan ja yksittäisen henkilön voi olla helpompi ottaa yhteys yhdistykseen. Yhdistykset ovat lähellä kuntalaisia ja siten kynnys lähteä mukaan kulttuuritoimintaan ja tilaisuuksiin yhdistyksen kautta voi olla matalampi.
• Yhdistyksen toimintaan kuntalaisen on helppo mennä mukaan ja toimia yhdistyksen kautta. Kunta voi nähdä yhdistyksen yhteistyökumppanin lisäksi myös kanavana, jonka kautta yksittäisille asukkaille annetaan aitoa vaikutusvaltaa. Yhdistysten kautta kunnalle voidaan tuoda käyttöön kokemusasiantuntijuus alueiden ja eri asukasryhmien tarpeista.
• Ilmapiiri muuttuu myös suotuisemmaksi yksittäiselle toimijalle esimerkiksi tuoda esille ääntään ja järjestää toimintaa, kun kunnassa arvostetaan yhdistysten työtä. Yhdistysten toimintaa mahdollistamalla helpottamalla voidaan poistaa byrokraattisia esteitä myös yksittäisiltä kansalaisilta esimerkiksi siitä, missä saat toimia. Voisiko kunta hakea tapahtumiin tarvittavia lupia yhdellä kertaa yhdistyksille ja yhdistys tarjota katon vapaamuotoisen ryhmän järjestämälle tapahtumalle? Kun ilmapiiri on suotuisa, kuntalaiset myös uskaltavat lähteä toimimaan.
• Ihmiset haluavat osallistua ja vaikuttaa, toisaalta vastuutehtäviin ja perinteiseen yhdistystoimintaan ei ole niin paljon imua. Yksittäisistä ihmisistä löytyy kyllä vapaaehtoisia moneen eri rooliin ja vastaavasti yhdistyksessä rivijäsenen rooli on tärkeä – saa myös vain olla ja maksaa jäsenmaksua! Kunta voi aktivoida asukkaita myös kannustamalla heitä mukaan yhdistyksiin. Kunnan järjestämä yhdistyspäivä, jossa yhdistykset esittelevät toimintaansa ja yhdistyksen toiminnan mentorointi voivat myös samalla olla neljännen sektorin aktivointia.

Lue lisää kolmannesta ja neljännestä sektorista sekä kansalaisaktivismista.