Suomen Kotiseutuliitto
  • In English
  • På svenska
  • Tapahtumat
  • Tietopankki
  • Liity jäseneksi
  • Kauppa
  • Yhteystiedot
  • Ajankohtaista
  • Toiminta
  • Seurantalot
  • Kulttuuriympäristöpäivät
  • Järjestö
  • Jäsenille
  • Blogi
  • Kotiseutuposti
  • Kestävä kotiseututyö
  • Yhdistystoiminta
  • Kotiseutuarkistot
  • Kotiseutumuseot, muut paikallismuseot ja paikalliset erikoismuseot
  • eMuseo-mobiilioppaat
  • Verkko-opas: Kulttuurisesti moninainen kotiseututyö
    • Kulttuurinen moninaisuus
    • Kulttuurinen moninaisuus kotiseututyössä
    • Asukaslähtöinen kotoutuminen
    • Moninaisuutta vapaaehtoistoimintaan
    • Vinkkejä kulttuurisesti moninaiseen kotiseututyöhön
    • Linkkejä
  • Verkko-opas: Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina
  • Verkko-opas: Ylisukupolvinen kotiseututyö
  • Kuntavaakunat ja kotiseutuviirit
  • Kotiseudun laulu ja maakuntalaulut
  • Näin muistat ansioituneita kotiseututoimijoita
  • Veteraanien perinnetyö kotiseututyössä
Etusivu > Tietopankki > Verkko-opas: Kulttuurisesti moninainen kotiseututyö > Moninaisuutta vapaaehtoistoimintaan > Integraatio vai inkluusio?

Integraatio vai inkluusio?

Etenkin koulutuksen ja sosiaalipolitiikan aloilla käytetään inkluusio-termiä. Koulumaailmassa inkluusiolla tarkoitetaan erityisesti sitä, että kaikki oppilaat kasvavat ja oppivat yhdessä ja samassa järjestelmässä, ilman erityiskouluja tai erityisluokkia. Yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa mielessä inkluusio voi tarkoittaa johonkin kuulumista, jäsenyyttä ja osallistumista yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

Inkluusion vastakohtana ekskluusio tarkoittaa ulossulkemista ja syrjäyttämistä, yhteiskuntaan pääsemättömyyttä. Näiden välimaastossa kulkevat käsitteet segregaatio (eriytyminen) ja integraatio (kahden erillisen yhdistäminen).

Integraatiosta inkluusioon

Suomessa etenkin kotoutumiseen liitetään usein integraatio-termi. Integraatio tuo kotoutumiseen mukanaan kaksisuuntaisuuden ajatuksen: kykyä muutokseen vaaditaan niin maahan muuttaneilta kuin ympäröivältä yhteiskunnalta. Puhutaankin kaksisuuntaisesta kotoutumisesta. Ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta sisältyy myös Euroopan unionin kotouttamispolitiikan yhteisiin perusperiaatteisiin.

Kotoutuminen tapahtuu (ainakin) kolmella tasolla: yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Jos julkishallinnon kotouttamistoimilla tavoitellaan integraatiota, jossa yksilö kotoutuu osaksi yhteiskuntaa, niin asukaslähtöisen kotoutumisen voidaan ajatella tavoittelevan yksilötason inkluusiota.

Inkluusio voidaan siis nähdä ikään kuin integraation syvempänä asteena, jolloin yksilö on kiinteä osa yhteisöä ja kokee osallisuutta siihen. Inkluusio saavutetaan osallisuuden ja toimijuuden kautta. Hyvän kotouttamisen käytännöissä uudet suomalaiset otetaan mukaan toimintaan ja heidät saadaan aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään.

>> Eteenpäin

<< Moninaisuutta vapaaehtoistoimintaan -luvun alkuun

>> Verkko-oppaan etusivulle

Lähteet:

https://journal.fi/janus/article/view/50315

https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/mita-kotoutuminen

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/142308/Opinnaytetyo_SOS15SM_Koivumaki_Jenni-Josefiina.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuvien lähde: https://www.slideshare.net/FayeBrownlie/inclusion-quesnel-school-teams/11

Integraatio vai inkluusio?

Kielitietoisuus

Moninaisen vapaaehtoistoiminnan hyötyjä

Esteitä osallistumiselle

Hyviä käytäntöjä inklusiiviseen toimintaan

Suomen Kotiseutuliitto

Suomen Kotiseutuliitto

Kalevankatu 13 A

00100 HELSINKI

puhelin 045 614 0464

Lähetä sähköpostia

Sivukartta

Saavutettavuusseloste

Yhteydenotto lomakkeella

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • YouTube
  • Flickr