Erilaiset yhdistykset

Kolmas sektori ei ole yksi yhtenäinen toimija. Kulttuuripalveluiden ja yhteistyön kannalta olennaisinta on erottaa yhdistyksen koko ja yhdistystoimijoiden tausta.

Koko

Erityisen olennaista on erottaa eri suuruisten yhdistysten ja järjestöjen toiminta toisistaan. Tämä vaikuttaa erityisen paljon ostopalveluna toteutettuun yhteistyöhön. Kun kunta tilaa palvelun kilpailuttamisen kautta valmiina pakettina, asettaa se palvelun tuottamiseen tiettyjä ehtoja ja myös haasteita.

Yhdistysten tulee haluta olla osaavia palvelutuottajia. Tämä edellyttää lisäoppia ja työn organisointia. Kunnan ostaman / tukeman palvelun täytyy olla turvallinen, toimintavarma, laadukas ja kustannustehokas. Yhdistysten keskinäisen yhteistyön tulisi olla hyvällä ja tuloksellisella tasolla.

Kunnan työntekijän kommentti osoittaa, että yhdistykset voivat tulla niputetuksi yhdeksi paketiksi. On lukuisia yhdistyksiä, jotka jo ovat osaavia palveluntuottajia tai joilla on täydet valmiudet siihen. Toisaalta kaikkien yhdistysten ei tarvitsekaan olla osaavia palveluntuottajia. Yhteistyöhön on myös muita tapoja, esimerkiksi kulttuuripalvelujen yhteisessä suunnitelussa tarvitaan kaikkia yhdistyksiä.

Ammattilaiset ja harrastajat samalla asialla

Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten, sekä kulttuuri- ja taideyhdistysten lisäksi kulttuuripalveluja ovat mukana suunnittelemassa muun muassa maahanmuuttajajärjestöt, lapsi- ja nuorisojärjestöt ja eläkeläisjärjestöt.

Yhdistyksillä on monelaista osaamista. Taideyhdistys voi olla ammattitaiteilijoiden yhteenliittymä, harrastajavoimin järjestelyjän hoitavan yhdistyksen palkkalistoilla monenlaisia ammattilaisia tuntiopettajina ja eläkeläisyhdistys voi koota yhteen usean alan superammattilaiset. Yhdistyksillä on aina paras paikallistieto alueestaan tai alastaan.

Voit lukea lisää aiheesta myös kohdassa Kunta, ymmärrä yhdistystä.