Vuosikokous uudisti Kotiseutuliiton säännöt: vahva keskusjärjestö, kuuluva kansalaisjärjestö ja tehokas edunvalvoja

Vuosikokous uudisti Kotiseutuliiton säännöt: vahva keskusjärjestö, kuuluva kansalaisjärjestö ja tehokas edunvalvoja keskittyy entistä enemmän jäsenistönsä hyvinvointiin.

Kotiseutuliitto on vuonna 1949 perustettu kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö ja kotiseututyön edunvalvoja – maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Nyt perinteikkään järjestön säännöt on päivitetty moniäänisiksi ja jäsenistö on nostettu liiton toiminnan ja tarkoituksen keskiöön.

Kotiseutuliiton vuosikokouksen käsittelyssä 10.8.2018 olivat liiton toiminnan tarkoitus ja tarkoituksen toteuttaminen -pykälät, joiden uudistamisen tueksi on tehty Rakkaudesta kotiseutuun -strategiaan pohjautuen työtä vuodesta 2014 lähtien.

Hallitus nimesi erillisen työryhmän vetämään uudistustyötä. Kaikki liiton jäsenet ja luottamushenkilöt saivat kommentoida sääntöluonnosta loppuvuonna 2017, ja saapuneet lausunnot käsiteltiin sekä sääntötyöryhmässä että liiton hallituksen kokouksessa kevätkaudella 2018.

– Kotiseutuliike on moniääninen. Siksi liiton tarkoituksen ja toiminnan voi perustellusti nähdä monenlaisessa valossa. Jäsenkunnan näkemysten avulla säännöistä saatiin kattavat ja toimivat. Sääntöjä ei kuitenkaan oltu kirjoittamassa uusiksi, vaan ne päivitettiin vastaamaan niitä linjanvetoja, joita Kotiseutuliiton nykyisessä strategiassa ja toiminnassa noudatetaan, sääntötyöryhmän puheenjohtaja, Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja Teppo Ylitalo kertoo.

– Kotiseutuliitto on olemassa jäseniään varten. Siksi on tärkeää, että nimenomaan jäsenten ääni saatiin näkyviin ja kuuluviin säännöissä. On tärkeää, että säännöt antavat selkeän kuvan siitä, mitä suomalainen kotiseututyö on ja mihin suuntaan sitä ollaan kehittämässä, Ylitalo summaa.

Kotiseutuliiton työtä ohjaa hallitus, ja valtuusto linjaa työlle suunnan. Suuret päätökset tekee jäsenkunta vuosikokouksessa. Asiantuntevan henkilökunnan työn tukena on myös monialaisia ja laajasti verkostoituneita jaostoja, työryhmiä ja neuvottelukuntia.

Kotiseutuliitto on jäsentensä liitto

Liiton uudistetuissa säännöissä painottuvat nyt jäsenten palveleminen ja edunvalvonta.

– Järjestönä palvelemme jäseniämme ja kehittämme jäsenistön toimintavalmiuksia. Työssämme vahvistamme kotiseututietoisuutta ja edistämme moniarvoisuutta etenkin paikallisten ja alueellisten piirteiden pohjalta, kertoo järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, joka vastaa liiton jäsenyhteyksistä ja -palveluista.

– Kehitämme monimuotoista kotiseutu- ja kulttuuriperintötyötä niin kaupungeissa, kunnissa kuin maakunnissa, tuemme paikallista ja alueellista omatoimisuutta ja kotiseutuhenkeä sekä vaikutamme yhteiskunnan päätöksentekoon – nyt se kaikki on kirjattu myös sääntöihimme, mikä on todella hienoa, Lohtander jatkaa.

– Haluamme jatkuvasti parantaa ja kehittää jäsentemme toimintavalmiuksia ja edistää mm. osallisuutta, lähidemokratiaa ja kansalaisvaikuttamista sekä kulttuuriympäristöjen vaalimista ja käyttöä. Toimillamme vaikutamme lainsäädäntöön, hallintoon ja yleiseen mielipiteeseen. Tätä kaikkea me liitossa teemme nyt uudistettujen sääntöjen ohjaamana, vuosikokouksen vahva tuki takanamme, toteaa Teppo Ylitalo.

Yllä mainitun lisäksi Kotiseutuliitto edistää hankkeilla, kampanjoilla ja kannanotoilla perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista ja esillä pitämistä sekä paikallista museo- ja arkistotoimintaa. Lisäksi liitto julkaisee ja edistää kotiseutu- ja kulttuuriperintötutkimusta ja kehittää monimuotoisen kotiseututyön parhaita käytäntöjä.

Lukuisat hankkeet tukevat niin jäsenistön toimintaa kuin järjestö- ja kulttuuriperintökentän kehitystä.

Poimintoja liiton uudistetuista säännöistä:

Liiton tarkoituksena on kotiseututyön keskusjärjestönä, kansalaisjärjestönä ja valtakunnallisena edunvalvojana
– vahvistaa kotiseututietoisuutta,
– edistää moniarvoista kansallista kulttuuria ja sen arvostusta paikallisten ja alueellisten piirteiden pohjalta,
– kehittää monimuotoista kotiseutu- ja kulttuuriperintötyötä kaupungeissa, kunnissa ja maakunnissa,
– tukea paikallista ja alueellista omatoimisuutta ja kotiseutuhenkeä sekä
– toimia ja vaikuttaa kotiseututyön tavoitteiden toteuttamiseksi yhteiskunnan päätöksenteossa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto palvelee jäsenyhteisöjään
– edistämällä osallisuutta, lähidemokratiaa ja kansalaisvaikuttamista, kotiseutu- ja
kulttuuriperintötietoisuutta sekä kulttuuriympäristöjen vaalimista ja käyttöä,
– vaikuttamalla lainsäädäntöön, hallintoon ja yleiseen mielipiteeseen muun muassa tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja sekä osallistumalla kehittämis- ja selvitystoimintoihin,
– parantamalla jäsenyhteisöjensä toimintavalmiuksia neuvonnalla, viestinnällä ja koulutuksella sekä toteuttamalla hankkeita ja kampanjoita,
– edistämällä perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista ja esillä pitämistä sekä paikallista museo- ja arkistotoimintaa,
– julkaisemalla ja edistämällä kotiseutututkimusta sekä
– kehittämällä monimuotoisen kotiseututyön parhaita käytäntöjä elinympäristön laadun ja ihmisten viihtyvyyden parantamiseksi.

Säännöt kokonaisuudessaan: https://kotiseutuliitto.fi/jarjesto/strategia-ja-saannot

———-

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Liiton keskustoimisto, 15 aluejärjestöä ja noin 750 jäsenyhdistystä ympäri Suomen tarjoavat yli 150 000 paikallistoimijalle näköalapaikan paikalliskulttuuriin sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liiton jäsenistöön kuuluu myös 100 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot, mikä takaa paitsi alueellisen kattavuuden myös joustavan tiedonkulun ja lukuisat yhteistyömahdollisuudet hallinnon ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoja: järjestöpäällikkö Liisa Lohtander