Vuoden kotiseututeos

Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle.

Vuoden kotiseututeos 2020 -kilpailuun voi osallistua 5. lokakuuta 2019 lähtien täyttämällä sähköisen lomakkeen.

Palkintoraati valitsee Vuoden kotiseututeoksen finalistit vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu.

Raadin valitsemista finalisteista vuoden 2018 voittajateoksen valitsi taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen.

Vuonna 2017 voittajateoksen valitsi valitsi historioitsija Teemu Keskisarja, vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, vuonna 2015 Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä ja vuonna 2014 kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen.

Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, onko teoksessa vertailutietoa ja kontekstimateriaalia, jolla sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Kirjan tulee olla julkaistu edellisen Vuoden kotiseututeos -kilpailun määräajan jälkeen.

Voittaja on julkistettu lokakuun alussa Turun kirjamessuilla. Vuonna 2019 ei valita Vuoden kotiseututeosta. Katso uutinen aiheesta www.kotiseutuliitto.fi/vuoden-kotiseututeos-kilpailulla-on-valivuosi.

Lisätiedot: toimisto@kotiseutuliitto.fi, puh. (09) 612 6320

Vuoden kotiseututeokset 2009–2018

• 2018
  Ilkka Teerijoki: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Kustantaja: Hämeenlinna-Seura
• 2017
  Jussi Jäppinen: Kadonnutta kaupunkia etsimässä – Tarinoita Jyväskylän puretuista taloista.
  Kustantaja: Atena Kustannus Oy.
• 2016
  Markku Salmi ja toimituskunta: Valtatien varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta.
  Julkaisija: Leppävaara-seura ry.
• 2015
  Tytti Isohookana-Asunmaa (toim.): Kello merelle soi – Kellon kylän historiaa.
  Julkaisija: Kellon kyläyhdistys.
• 2014
  Päivi Magga ja Eija Ojanlatva (toim.): Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.
  Julkaisija: Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiö.
• 2013
  Anneli Mäkelä-Alitalo ja Merja Åkerlind: Salon mailla ja vesillä – Asikkalan Salon kylän historiaa ja muisteluksia.
  Julkaisija: Salon kyläyhdistys, perinne- ja historiatyöryhmä.
• 2013
  Seija Savolainen (toim.): Tuo pieni rahastajatyttö, tuo tyttö Osulan linjurien.
  Julkaisija: Lauritsala-seura.
• 2012
  Andreas Koivisto: Vårt Sottungsby, Sotunkimme.
  Julkaisija: Sotungin kyläyhdistys.
• 2012
  Minna Torppa: Kylillä kummittelee – Saarijärveläisiä uskomustarinoita.
  Julkaisija: Saarijärvi-Seura.
• 2011
  Erkki Alhopuro: 450 vuotta Äijälän ratsutilan historiaa.
  Julkaisija: Lomahiisi Oy.
• 2010
  Jan Alanco ja Riitta Pakarinen: Foto Signe Brander. Valokuvia Helsingistä ja helsinkiläisistä vuosilta 1907–1913.
  Julkaisija: Helsingin kaupunginmuseo.
• 2009
  Pertti Ranta ja Pekka Rahkonen: Tampereen kaupunkiluonto. Opas kaupunkiekologiaan.
  Julkaisija: Tampere-Seura.
• 2009
  Rauno Lahtinen ja Hannu Laaksonen: Kävely puistojen Turussa.
  Julkaisija: Turkuseura.