Vuoden kotiseututeos

Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle. Ehdotuksen voi tehdä täyttämällä ehdotuslomakkeen osoitteessa bit.ly/vuodenkotiseututeos maaliskuun loppuun mennessä. Vain lomakkeella lähetetyt ehdotukset ovat kilpailussa mukana.

Kilpailuun voivat osallistua vuonna 2021 sekä vuoden 2022 maaliskuun loppuun mennessä, ennen kilpailun päättymisaikaa, julkaistut teokset. Pyrimme esittelemään ehdotetut kirjat Kotiseutuliiton Kirjamakasiinissa.

Voittajan valitsee vuonna 2022 Kansallisarkiston pääjohtajan tehtävästä juuri eläkkeelle jäävä Jussi Nuorteva palkintoraadin valitsemien finalistikirjojen joukosta. Palkintoraati valitsee Vuoden kotiseututeos -finalistit vertailemalla ehdolla olevien teosten sisältöä ja erityisesti tehtyjen valintojen loogisuutta ja tekstin toimitusta sekä kirjan ulkoasua, kuvia, taittoa ja viimeistelyä. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, onko teoksessa vertailutietoa ja kontekstimateriaalia, jolla sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Vuoden kotiseututeoksen 2021 valitsi Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo, 2020 emeritusprofessori Seppo Knuuttila, 2018 taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen, 2017 historioitsija Teemu Keskisarja, 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, 2015 Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä ja 2014 kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen. Vuonna 2019 ei valittu Vuoden kotiseututeosta.

Lisätiedot: toimisto@kotiseutuliitto.fi, puh. 045 614 0464

Vuoden kotiseututeokset 2009–2021

• 2021 Made in Heinola – Retkiä kaupungin kulttuuriperintöön. Terhi Pietiläinen ja Sirpa Juuti (toim.) Katso uutinen 
• 2020 Yks raitti – kaks kyllää: Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja. Havola, Marketta; Kostet, Jenna; Kostet, Juhani; Norbäck, Juhani (kirjoittajat); Pellinen, Hanna-Maria (kirjoittaja, toimittaja). Hykkilän-Lunkaan nuorisoseura Ahjo 2019. Katso uutinen aiheesta
• 2018
  Ilkka Teerijoki: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Kustantaja: Hämeenlinna-Seura
• 2017
  Jussi Jäppinen: Kadonnutta kaupunkia etsimässä – Tarinoita Jyväskylän puretuista taloista.
  Kustantaja: Atena Kustannus Oy.
• 2016
  Markku Salmi ja toimituskunta: Valtatien varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta.
  Julkaisija: Leppävaara-seura ry.
• 2015
  Tytti Isohookana-Asunmaa (toim.): Kello merelle soi – Kellon kylän historiaa.
  Julkaisija: Kellon kyläyhdistys.
• 2014
  Päivi Magga ja Eija Ojanlatva (toim.): Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.
  Julkaisija: Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiö.
• 2013
  Anneli Mäkelä-Alitalo ja Merja Åkerlind: Salon mailla ja vesillä – Asikkalan Salon kylän historiaa ja muisteluksia.
  Julkaisija: Salon kyläyhdistys, perinne- ja historiatyöryhmä.
• 2013
  Seija Savolainen (toim.): Tuo pieni rahastajatyttö, tuo tyttö Osulan linjurien.
  Julkaisija: Lauritsala-seura.
• 2012
  Andreas Koivisto: Vårt Sottungsby, Sotunkimme.
  Julkaisija: Sotungin kyläyhdistys.
• 2012
  Minna Torppa: Kylillä kummittelee – Saarijärveläisiä uskomustarinoita.
  Julkaisija: Saarijärvi-Seura.
• 2011
  Erkki Alhopuro: 450 vuotta Äijälän ratsutilan historiaa.
  Julkaisija: Lomahiisi Oy.
• 2010
  Jan Alanco ja Riitta Pakarinen: Foto Signe Brander. Valokuvia Helsingistä ja helsinkiläisistä vuosilta 1907–1913.
  Julkaisija: Helsingin kaupunginmuseo.
• 2009
  Pertti Ranta ja Pekka Rahkonen: Tampereen kaupunkiluonto. Opas kaupunkiekologiaan.
  Julkaisija: Tampere-Seura.
• 2009
  Rauno Lahtinen ja Hannu Laaksonen: Kävely puistojen Turussa.
  Julkaisija: Turkuseura.