Kuortaneesta kertova Nokiottat on Vuoden kotiseututeos

1.10.2022 Uutinen

Liisa Ruismäki ja Aino-Maija Niemelä vastaanottamassa Vuoden kotiseututeos palkintoa Palkinnon luovuttivat Jussi Nuorteva ja Jukka Hako. Kuva: A Halme.

Ritarikuntien kansleri Jussi Nuorteva on valinnut Vuoden kotiseututeos -kilpailun voittajaksi Kuortaneen kunnan kustantaman teoksen Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960. Nuorteva julkisti voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina 1. lokakuuta kotiseutukirjallisuutta käsittelevässä keskustelutapahtumassa Miten rakennamme virtuaalista kotiseutua? Palkinnon luovuttamiseen osallistui lisäksi Suomen Kotiseutuliiton asettaman palkintoraadin puheenjohtaja Jukka Hako.

”Teos on tutkimuksellisesti korkeatasoinen. Se perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon ja suorastaan läkähdyttävän laajaan kirjallisuusluetteloon. Yksittäiset tekstikohdat on todella perusteellisesti dokumentoitu”, Nuorteva kertoo.

Häntä miellyttää lisäksi kirjoittajien taitava kielen käyttö ja kirjan helppolukuisuus sekä kuvituksen runsaus.

”Erityisesti on tässäkin teoksessa aihetta kehua sen kuvitusta. Joka aukeamalla on ainakin yksi kuva tai kaavio, useimmilla enemmänkin kuin yksi. Tämän päivän lukijalle kuva on tärkeä. Asioita on totuttu seuraamaan visuaalisen kerronnan kautta enemmänkin kuin sanallisen”, Nuorteva jatkaa.

Kirjan ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusryhmän jäsenet. Ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto on yksi kirjoittajista. Muut pääkirjoittajat ovat väitöskirjatutkijat Teppo Ylitalo ja Jaakko Mäntylä. Kirjoittamiseen osallistuivat myös Matti Mäkelä, joka kirjoitti pohjalaistaloja ja käsityöläisiä koskevat osat, ja Anniina Pihlajamäki, joka osallistui viime sotien aikaa koskevien osien kirjoittamiseen.

Suuressa roolissa kirjan syntymisessä oli myös kirjan ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Rauno Laitila. Palkinnon vastaanottivat ohjausryhmän jäsenet Aino-Maija Niemelä ja Liisa Ruismäki.

Ruismäki on historianopettaja ja aktiivinen historiantutkija, joka on itse kirjoittanut mm. Kauhajoen pitäjänhistorian. Aino-Maija Niemelä on Kuurtanes-Seuran puheenjohtaja ja huolehtinut mm. kirjan murreilmaisujen aitoudesta.

Oman historian kirjoittaminen on yksi kunnan perustehtävistä

Sulevi Riukulehto kertoo kihisevänsä tyytyväisyydestä ryhmän saaman palkinnon vuoksi.

”Itseään koskevan tiedon tuottaminen on yksi kunnan perustehtävistä. Oman historian kirjoittaminen on hyödyllistä, arvokasta ja ainutkertaista. Siksi se kannattaa tehdä kunnianhimoisesti”, Riukulehto huomauttaa.

Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton asettama raati. Raadin puheenjohtajana toimi historioitsija ja kotiseutukirjojen asiantuntija Jukka Hako Vantaalta ja jäseninä Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja KM Anna-Maija Korhonen Tervosta.

Vuoden kotiseututeoksen tänä vuonna valinnut Jussi Nuorteva on Kansallisarkiston pitkäaikainen johtaja, joka jäi tästä tehtävästään keväällä eläkkeelle. Kansallisarkistolla on merkittävä rooli paikallishistorioiden synnyssä, koska arkistossa digitalisoidut käräjäpöytäkirjat ovat merkittävä lähdeaineisto kotiseututeoksille.

Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, 106 kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

Jussi Nuortevan perustelut Nokiottat-teoksen valitsemiselle Vuoden kotiseututeokseksi

Yksi teoksen piirre herätti heti sen avattuani pientä hymyä. Nyt pitää pyytää anteeksi pohojalaasilta, jos luen jotain väärin: ”Vieläkää ei olla seijerillä, ketä ensimmääset kuurtanelaset mahtoo olla. Yhyrestä puusta koverretulla ruuhella, kuurnalla, kuulemma tuliat. Ja siitä keksivät nimen.” Näin alkaa teoksen ensimmäinen johdantoluku, jonka on murteistanut Aino-Maija Niemelä. Mainio pieni yksityiskohta, joka epäilemättä saa teoksen tuntumaan paikallisista omalta.

Kuortaneen historia on lukemistani teoksista perinteisin toteutukseltaan. Se on laaja, 639 sivun mittainen, ja sen henkilörekisterissä on yli 1500 nimeä. Katsoin, että sukupuolijakauma näyttää tässä teoksessa kuitenkin kattavan tasa-arvolain vaatimukset. Myynti on siis taattu, jos jokainen, jonka nimi on mainittu, haluaa teoksen itselleen. Teos on perinteinen myös siinä mielessä, että se on toteutettu Kuortaneen kunnanhallituksen vuonna 2016 tekemällä päätöksellä ja kunnan rahoituksella. Sen toteutuksen kunta päätti tilata Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilta. joka vastasi tutkimusryhmän kokoamisesta ja tehtävien jakamisesta tutkijoiden kesken.

Teos on tutkimuksellisesti korkeatasoinen. Se perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon ja suorastaan läkähdyttävän laajaan kirjallisuusluetteloon. Yksittäiset tekstikohdat on todella perusteellisesti dokumentoitu.

Kirjoitustyön jakaminen usean kirjoittajan kesken ei juurikaan ole vaikuttanut teoksen sisältöön ja tyyliin. Omassa rootelissa on pysytty hyvin ja kirjoittajat ovat hyviä äidinkielen käyttäjiä, joten teos on helppolukuinen. Kuortane ei avaudu vain kuortanelaisille, vaan myös ulkopuoliselle lukijalle se avaa monia uusia näkökulmia. Erityisesti on tässäkin teoksessa aihetta kehua sen kuvitusta. Joka aukeamalla on ainakin yksi kuva tai kaavio, useimmilla enemmänkin kuin yksi. Tämän päivän lukijalle kuva on tärkeä. Asioita on totuttu seuraamaan visuaalisen kerronnan kautta enemmänkin kuin sanallisen.

Lataa tästä kuva kirjan kannesta: flic.kr/p/2nFUbta

Kotiseutuliiton Flickrissä on lehdistökuva palkinnon vastaanottajista / vastaanotosta. Kuva on vapaasti käytettävissä Vuoden kotiseututeos -palkintoon liittyvän uutisoinnin ja tarinoinnin yhteydessä.  www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto

Kilpailun nettisivut

www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kotiseututeos