Toiminnan päälinjat
Kotiseutuliiton toiminnan päälinjat: suuntana osallisuus ja moninaisuus
Kotiseutuliiton vuosikokous 2020 valitsi liitolle toiminnan päälinjat:
- kestävä kotiseutu ja kotiseututyö
- nuorten omaehtoinen kotiseututoiminta
- vuorovaikutteinen kotiseutuliike
Kestävää kotiseutua ja kotiseututyötä koskeva päälinjaus liittyy strategian Kestävä kotiseutu -teemaan, jota pidetään keskeisimpänä strategisena tavoitteena lähivuosien aikana. Tähän toimintalinjaan liittyy lähivuosina kestävän kehityksen määrittelyä liiton toiminnan ja kulttuuriperintötyön näkökulmasta sekä liiton yhteiskunnallista vaikuttamistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden esille nostamiseksi kulttuuriperintötyöhön liittyvässä keskustelussa.
Nuorten omaehtoiseen kotiseututoimintaan liittyvä päälinjaus liittyy strategian Uudistuva kotiseutu -teemaan. Tähän päälinjaukseen liittyy lähivuosina kokemusten vaihtoa ja hankkeita, joilla edelleen laajennetaan kotiseututoiminnan sisältöjä ja tarjotaan näkyvyyttä nuorten kotiseuturakkauden ilmenemismuodoille.
Vuorovaikutteista kotiseutuliikettä käsittelevä päälinja liittyy Kaikkien kotiseutu -strategiateemaan. Tähän päälinjaan liittyen käynnistää liitto lähivuosina toimenpiteitä, joilla edelleen vahvistetaan keskusjärjestön ja jäsenyhteisöjen välistä vuorovaikutusta ja kehitetään verkostoitumisen muotoja jäsenyhteisöjen välille.
Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus päälinjana vuodesta 2017
Teemaa edisti mm. Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaosto (2017–2018). Jaoston tehtävänä oli seurata aiheesta käytävää keskustelua ja yhteiskunnallista kehitystä. Jaosto teki aloitteita Kotiseutuliiton hallitukselle toimintatavoista, jotka kehittävät liiton toimintaa päälinjan mukaisesti ja joiden avulla liitto vaikuttaa yhteiskunnan asenneilmapiiriin. Jaosto toimi yhdyssiteenä erilaisten toimijakenttien välillä. Jaostossa oli jäseniä mm. yliopistoista, Siirtolaisuusinstituutista ja Opetushallituksesta.
Teeman alla laadittiin alkuvuonna 2017 jäsenistölle jäsenkysely otsikolla Kotiseutuliike ja kotoutuminen. Kyselyyn saatiin 135 vastausta. Kyselyn vastausten ja jäsenistön mielenkiinnon ja toiveiden perusteella suunniteltiin jäsenille mm. tuki- ja tietopalveluita, tapahtumia ja tapaamisia. Kyselyn antia on koottu kuvina Kotiseutuliiton Flickr-albumiin.
Monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus innoitti vuosikokouksen 2017 antamaan julkilausuman otsikolla Kaikilla on oikeus kotiseutuun. Samasta aiheesta järjestettiin laaja asiantuntija ja vertaistoimijaseminaari Opetushallituksen kanssa huhtikuussa 2018.
Etenkin kaupungeissa on tärkeää, että yhdistykset tarttuvat myös kulttuurisen moninaisuuden mukanaan tuomaan muutokseen, kun seudulle muuttaa uusia asukkaita, osa vieraistakin kulttuureista. Mikä meitä yhdistää? Nykyinen kotiseutu. Tämä tuo uusia ulottuvuuksia kotiseututyöhön.
Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen
Osallisuus on kotiseututyön keskeinen käsite ja painopiste. Edellä mainitun Uudet toimintamuodot kotiseututyössä (2017-2019) -jaoston tehtävänä oli myös osallistua erityisesti lähidemokratiasta ja kansalaisosallistumisesta käytävään keskusteluun ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Jaosto seurasi ajankohtaista hallintorakenteiden muutosta etenkin osallisuuden näkökulmasta. Jaostossa alan asiantuntijana oli dos. Emilia Palonen, joka on erikoistunut demokratian ja kansalaistoiminnan tutkimukseen.
Liitto korostaa myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessaan kansalaisosallisuutta. Kunta- ja aluehallinnon muutos tulevina vuosina tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla kansalaisten ja heitä koskevan päätöksenteon väliseen suhteeseen. Hyvä kansalainen yhteisöineen on aktiivinen toimija oman elämänsä ja lähiympäristönsä kehittämisessä. Tämän keskeisen yhteiskunnallisen voimavaran puolesta Suomen Kotiseutuliitto vaikuttaa.
Uudet toimintamuodot kotiseututyössä
Teemaa edistää mm. Uudet toimintamuodot kotiseututyössä -jaosto (2017–2018). Jaoston tehtävänä on seurata kotiseututyön kehitystä erilaisissa toimintaympäristöissä ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Keskustelussa on myös kotiseututyön merkitys nykypäivänä. Jaostossa on jäseniä mm. yliopistoista, Lukiolaisten liitosta, maakunnan liitosta, Kuntaliitosta ja Kotiseutuliiton aluejärjestöistä.
Kansalaisen rooliin liittyvissä muutospaineissa ja tähän aikaan sopivimman kotiseututyön löytämisessä oman haasteensa asettavat globalisaatio sekä yhteiskunnan modernisaation eteneminen ja siihen liittyvät kysymykset. Millainen on verkkoyhteisöjen kotiseutu? Millaisia heimoja uudet verkkoyhteisöt muodostavat? Miten kulttuurisesti moninaistuvat kaupunkilaisyhteisöt saadaan mukaan omaa kaupunginosaa kehittävään kotiseututyöhön? Muutos velvoittaa niin Suomen Kotiseutuliittoa kuin sen jäsenistöäkin pohtimaan uusia kotiseututyön tapoja vähentää muuttoliikkeen kielteisiä vaikutuksia ja tukea niin vanhojen kuin uusienkin suomalaisten kotoutumista kotiseuduilleen.
