Kaksisuuntaista kotoutumista
Suomeen muuttaneiden onnistunut kotoutuminen on monen tekijän summa. Hyvään kotoutumiseen kuuluvat asumisen, työllisyyden ja koulutuksen näkökulmien lisäksi myös yhteiskunnallisen osallistumisen sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tekijät.
Onnistuneeseen kotoutumiseen osallistuvat sekä muuttajat itse että heidät vastaanottava yhteiskunta. Puhutaankin kaksisuuntaisesta kotoutumisesta: väestön monimuotoistuessa ympäröivä yhteiskuntakin muuttuu. Kykyä muutokseen vaaditaan kaikilta osapuolilta. Ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta sisältyy myös Euroopan unionin kotouttamispolitiikan yhteisiin perusperiaatteisiin.
Oikeuksia ja velvollisuuksia
Kaksisuuntaiseen kotoutumiseen liittyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Yhteiskunnan tulee tarjota maahan muuttaneelle mahdollisuudet kotoutumiseen ja osallistumiseen. Maahanmuuttajan puolestaan tulee osallistua aktiivisesti oman kotoutumisensa edistämiseen. Jokaisen osapuolen tulee omalta osaltaan huolehtia keskinäisen rakentavan vuoropuhelun rakentamisesta ja ylläpitämisestä.
Kotoutumisen prosessi on pitkäkestoinen ja jatkuva. Sitä voidaan tukea erilaisten toimenpiteiden ja palveluiden avulla. Kotoutuminen tapahtuu kuitenkin aina vuorovaikutuksessa suomalaisen yhteiskunnan kanssa: arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kouluissa ja päiväkodeissa, työpaikoilla ja harrastuksissa – siis asukaslähtöisesti.
<< Asukaslähtöinen kotoutuminen -luvun alkuun
