Suomen Kotiseutuliiton valtuustoehdokkaat 2020

Koronatilanteen takia Kotiseutuliiton valtuuston ehdokasasettelu ja ehdokasvalinta tehdään tänä keväänä sähköisesti.

25.3.-17.4. Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt saivat tehdä esityksiä valtuustoehdokkaista.
2.5.-24.5. Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt voivat verkossa äänestää ehdokkaita omasta maakunnastaan.

Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ehdolla on useampi henkilö. Tällöin eniten ääniä saanut valitaan valtuustoehdokkaaksi. Lopullisen valtuuston valitsee vuosikokous.

Alla on esitelty ehdokkaat niistä maakunnista, joista ehdokas on valitsematta. Ääni annetaan verkossa (bit.ly/valtuustoääni2020).

Kanta-Häme – Eeva Sahari

Olen eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Lopelta. Olen Lopen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja. Olen myös Hunsalan työväentalon (paikallinen seurojentalo) perinneyhdistyksen puheenjohtaja. Kotikuntani kunnallispolitiikassa olen toiminut yli 20 vuotta. Nyt jäähdyttelyvaiheessa olen enää teknisen lautakunnan jäsen.

Kotiseutuliiton valtuuston jäsenyys on näköalapaikka koko maan kotiseututoimintaan. Odotan, että pääsen ja ensimmäisellä kaudella olen jo päässytkin tutustumaan uusiin kotiseutuhenkisiin ihmisiin ja kiinnostaviin paikkoihin. Muiden maakuntien toimintatavat tulevat tutuiksi. Odotan, että viestintä ja osallistaminen jatkuvat yhtä tehokkaina kuin tähän mennessä ovat olleet.

Keski-Pohjanmaa – Helena Anttiroiko-Mehtälä

Olen kotoisin Kokkolasta, koulutukseltani YTM, uutistoimittaja maakuntalehdessä ja Yleisradiossa 1979–2015.

Olen ollut Lohtajan Kotiseutuyhdistyksen pj. vuodesta 2013. Vahvistamme kotiseuturakkautta ja identiteettiä mm. keskustelutilaisuuksin, tarinaretkin ja -pyöräilyin, opastuksin kouluilla, keräämällä muistoja sekä kotiseutumuseo- ja kotiseutulehtitoiminnalla. Maakunnan kotiseutuyhdistysten yhteistyö on vahvistavaa, ja avaa uusia toimintatapoja. Olen myös Kokkolan kaupungin historiatoimikunnan pj. 2019–2021.

Kotiseutuliiton valtuustossa olen ollut vuodesta 2016 lähtien. Valtuustotyö on antanut mahdollisuuden tuoda keskipohjalaisen kotiseutuyhdistyksen ja vapaaehtoisten näkemyksen liiton valtakunnalliseen työhön ja vaikuttaa sen kautta jopa lainsäädännön valmisteluun. Tavoitteena on liiton monipuolisen työn kautta vahvistaa kotiseudun rakennetun ja henkisen perinnön merkitystä ihmisten ja luonnon hyvinvoinnissa.

Kymenlaakso – Raino Ojansivu

Olen pyhtääläinen kotiseututoimija. Aloitin kotiseututyön nykyisessä kotikunnassani sinne muutamisen jälkeen 1976, mutta voimakkaimman sysäyksen toiminta sai Pyhtään Saaristomarkkinat -tapahtuman alkuun saattamisessa 1990-luvun alkupuolella. Olen Pyhtää-seura ry / Pyttissällskapet rf perustajajäsen ja puheenjohtaja.

Neljä vuotta Kotiseutuliiton valtuustossa on antanut selkeän kuvan siitä, mitä kotiseututyö valtakunnan tasolla on ja miten sitä erimuotoisesti eri kulmakunnilla toteutetaan. Yhtenä suurimpana haasteena olisi mahdolliselle seuraavalle valtuustokaudelleni Valtakunnallisten kotiseutupäivien saanti Kymenlaaksoon.

Toimin maakunnan alueella niiden mahdollisuuksien mukaan, miten tapahtumista tietoa saan tai kutsun tapahtumiin suorittamaan Kotiseutuliiton ja kotiseutytyön esittelyä ja sen tärkeyttä. Oman näkemykseni mukaan Kotiseutuliiton hallituksen ja valtuuston jäsenet voisivat hieman enemmässä määrin liikkua omien alueidensa ulkopuolella esittelemaässä muiden maakuntien parhaita puolia kotiseututyöhön.

Lappi (läntinen) – Hilkka Oksala

Ensimmäinen kotiseututyöhön liittyvä tapahtumani läntisessä Lapissa oli 1984 toteutunut osallistuminen Tervolan Törmävaaran kivikautisen asuinpaikan inventointiin. Seuraava tilanne oli Pellon ja Ylitornion Tengeliön vesistöseudun kivikautista kulttuuriympäristöä käsitelleen graduni valmistuminen 1992. Tämä johti muinaisjäännösten inventointihankkeeseen Muonioon 1995 ja Kolariin 1997. Siellä olen toiminut nyt 22 osavuotista kautta kunnan kotiseutumuseon hoitajana. Kulttuuriperintötyön tueksi olin perustamassa kuntaan vuonna 2011 kotiseutuyhdistystä.

Odotuksia Kotiseutuliiton valtuustotyöskentelyltä: Painottaisin pienten kuntarahoitteisten paikallismuseoiden merkityksiä ja mahdollisuuksia maaseudun kulttuuriperintötyössä, tavoitteena ammattimainen laatu ja alueellisen tasa-arvon toteutuminen. Tähän sisältyy myös kiinnostukseni muinaisjäännösten ja kulttuurimaiseman hoitoon kansalaistoimintana ja harrastuksena. Kolmas pohtimani teema on kotiseututyön suhde kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Neljäntenä tulevat luonto ja ilmasto kestävien arvojen lähtökohtina.

Kotipaikka: Kolari, Äkäsjokisuu. Taustaorganisaatio: Kotiseutuyhdistys Kolarin Vasittu Luuta ry.

Pohjanmaa – Kaj Höglund

Olen syntynyt v. 1965 Vaasassa, kihloissa, kolmen aikuisen lapsen isä ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenani kansatiede. Olen töissä Pohjanmaan museossa maakuntamuseotutkijana, jossa aloitin 20 vuotta sitten.

Työni puolesta minulla on onni olla mukana kotiseututyössä kotiseutuyhdistysten- ja museoiden kautta. Harrastan myös paikallishistorian tutkimista, käyn museoissa ja kotiseututapahtumissa myös vapaa-aikanani aina kun siihen on mahdollisuus. Harrastan myös valokuvausta, astronomiaa, geologiaa, sukututkimusta sekä Viron historian ja kulttuurin tutkimista. Odotan valtuustotyössäni saavani mahdollisuuksia vaikuttaa kotiseututyön arvostukseen ja yhteistyön kehittämiseen.

Päijät-Häme – Ilkka Murto

Toimin Asikkalan Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana sekä Hämeen Heimoliiton säätiön hallituksessa. Lisäksi edustan yhdistystäni Päijät-Hämeen museoiden työryhmässä.
Harrastan paikallishistoriaa ja asutuksen vaikutusta kulttuurimaisemaan. Pyrin aktiivisesti auttamaan muita alan harrastajia. Työssäni maatalousalan opettajana pyrin luomaan opiskelijoille vahvan ammatti-identiteetin ja antamaan käsityksen perinteisestä maatalouskulttuurista sekä arvostamaan sitä. Säilytän myös maatalousopetuksen historiaa. Toivon voivani antaa oman panokseni niin valtuuston työskentelyyn kuin alueeni jäsenyhdistysten toimintaan.

Taustayhteisö: Asikkalan Kotiseutuyhdistys r.y.

Pohjois-Pohjanmaa (eteläinen) – (1/2) Tuula Aitto-oja

Vuodesta 1980 lähtien olen toiminut aktiivisesti sekä paikallisessa (mm. kaupunki, eri järjestöt, kylätoiminta) että alueellisessa (mm. alueliitto, maakuntaliitto, taidetoimikunta, SKR) kulttuuri- ja kotiseututyössä niin työtehtävieni kuin kansalais- ja järjestötoiminnan kautta. Olen ollut mukana lukuisissa erilaisissa hankkeissa, julkaisujen toimittamisessa, tapahtumien järjestelyissä, vaikuttamistyössä jne.

Liiton valtuuston jäsenyys on vuorovaikutteinen näköalapaikka. Jäsenen tehtävänä on toimia kentän äänenä kansalliselle tasolle, mutta myös aktiivisena toimijana alueellaan liiton monipuolisen toiminnan tiedottajana ja keskusteluun osallistujana.

Taustaorganisaatiot: Oulaisten kaupunki, Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry., Oulaisten kotiseutuyhdistys ry.

Pohjois-Pohjanmaa (eteläinen) – (2/2) Vesa Ojanperä

Olen toiminut Siikajoen kunnassa kirjasto- ja kulttuurilautakunnassa jäsenenä 1990-luvulla. Vuodesta 1989 Siikajoki-Seuran johtokunnan jäsen, varapj. vuodesta 1997 ja puheenjohtaja vuodesta 2016. Omaan hyvät yhteydet lähialueen kotiseutuyhdistyksiin. Olen ollut pitkään mukana myös muissa kotiseututyötä tukevissa harrastuksissa kuten harrastajanäytelmissä, sotiemme veteraanityössä ja sukututkimustoiminnassa. Kotiseutuliiton toimintaan syvempi kosketus on 2008 Raahen seudulla pidettyihin valtakunnallisiin kotiseutupäiviin liittyen. Toimin järjestelytoimikunnassa ja olin oppaana ”Retki Suomen sodan muistopaikoille” -retkellä.

Odotuksena on vaikuttaa liitossa kotiseutu- ja kulttuuritoiminnan hyväksi ja edistää yhteydenpitoa muualla asian parissa toimivien kanssa.

Tausta: Kotipaikka Siikajoki, synt. 1957 Paavolassa, yo Ruukin lukio 1976, fil. kand. Oulun yliopisto 1983. Ympäristösihteeri Siikajoen kunnassa 1987-2017 ja Pyhäjoen kunnassa 2017 lähtien. Aviopuoliso ja kolme aikuista lasta sekä viisi lastenlasta. Taustayhteisö: Siikajoen kunta

Uusimaa (itäinen) – (1/2) Anne Mattila

Tulen Porvoon seudulta Piirlahden kylästä. Olen lupautunut itäisen Uudenmaan ehdokkaaksi Kotiseutuliiton valtuustoon Eliisa Jäntin ehdotuksesta. Parin vuosikymmenen ajan olen tehnyt paikallista kotiseutu- ja yhdistystyötä, ja sen tuoman kokemuksen myötä on vahvistunut ymmärrys ja halu tehdä laajemminkin kestävän kehityksen kotiseututyötä. Kotiseutuliitto olisi erinomainen organisaatio toteuttaa sitä.

Olen saanut olla tekemässä 20 vuotta työtä oman kotiseutuni ja kyläni hyväksi kyläyhdistyksessämme Piirlahden kyläyhdistyksessä (Piirlahden kyläyhdistys ry/ Pirlax Byaförening rf). Ensin perustajajäsenenä ja ensimmäisenä puheenjohtajana vuonna 2000-2007, ja uudelleen puheenjohtajana vuodesta 2017. Koen jokaisen oman kotiseudun kehittämisen tärkeänä ja sen omaleimaisuuden säilyttämisen myös tulevaisuudessa, siksi kotiseututyö on minusta tärkeää.

Uusimaa (itäinen) – (2/2) Kati Tyystjärvi

Olen kotoisin Vantaalta ja toiminut Vantaa-seura ry:ssä 20 vuotta jäsenenä, varapuheenjohtajana ja oppaana. Perustin Håkansbölen kartanon kummit ry:n 2014. Yhdistys on tunnustettu toimija alueella. Vantaan Hakunila sai Vuoden kaupunginosa -palkinnon ehdotuksestani 2015. Hakunila-seura ry:ssä toimin taloudenhoitajana.

Valtuuston jäsenenä edistän kotiseututyötä alueella. Haluan olla aktiivisessa yhteydessä jäseniin. Olen monipuolisen taustani vuoksi hyvin verkottunut ja tuon työhön uusia näkökulmia ja yhteyksiä mm. Kansantalojen Liitto ry:n ja Työväenperinne ry:n hallituksen jäsenenä. Vantaalla toimin kaupunginvaltuutettuna ja -hallituksessa.

Varsinais-Suomi (Turun seutu) – Tapio Jokinen

(Esittely tulossa)

Ääni annetaan verkossa (bit.ly/valtuustoääni2020).