Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

7.3.2013

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Asiaan liittyvä materiaali on toimitettu hallitukselle 26.11.2012.

Valtiovarainministeriölle

VM162:00/2011
Suomen Kotiseutuliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta ja esittää seuraavan:
Lausuminen ministeriön tarkentamista erityiskohdista ei kuulu Kotiseutuliiton toimialaan, siksipä liitto lausuu luonnoksesta yleisesti.
Koska kuntarakenneuudistus ei ole pelkästään taloutta, sosiaalipalveluja ja hallintorakennetta Kotiseutuliitto viittaa aiemmin asiasta antamaansa lausuntoon, jossa kiinnitetään huomiota niihin kulttuurisiin vaikutuksiin, joita kuntaliitoksilla on ollut ja tulee olemaan. Lausunto on tämän asiakirjan liitteenä.
Nyt käynnistyvissä selvityksissä tulisi ottaa huomioon myös nämä kulttuuri-identiteettiin vaikuttavat kulttuuriperinnöstä johdettavat muutosprosessit.

Lakiluonnos käsittelee osallistumismahdollisuuksia ja lähidemokratiaa ja yhdistymisavustuksia. Lain perustelutekstissä on syytä korostaa sitä, että kansalaisten osallistumismahdollisuuksia tarkasteltaessa myös kolmannen sektorin toimijoiden osuus kunnallisessa päätöksenteossa ja etenkin sen valmistelussa on turvattava. Lähidemokratian toteutumisessa on useita mahdollisuuksia, jotka on tutkittava tarkoin niin, että kansalaisten yhdenvertaisuus tulisi taattua. Periaatteena tulee olla, ettei valmistelutyö ja viranomaistoiminta laajemminkin keskity uusiin suurkuntakeskuksiin vaan ulotetaan kaikin mahdollisin keinoin myös keskusten ulkopuolelle. Nykytekniikalla ja hyvällä hallintotahdolla tämä on mahdollista toteuttaa. Päätöksenteon keskittyminen ei saa merkitä alueellisen demokratiatoteutuman unohtamista.

Kun selvitystyössä tarkastellaan uusia teoreettisia kuntakokonaisuuksia, on niihin otettava mukaan myös ns. pehmeiden arvojen harkinta. Selvityksissä on kiinnitettävä huomiota paikallisen kulttuuri-identiteetin kannalta merkittäviin kohteisiin (kulttuuriperintökasvatus kouluissa, kulttuuriympäristöjen inventointi ja hoito, paikallismuseoiden toiminnan turvaaminen, paikallistapahtumien jatkumisen takaaminen, paikannimien ja -rajojen merkintä, opasteet kulttuurikohteisiin, kansalaistoiminnan tilojen turvaaminen, liikuntakohteiden ylläpito jne.), joihin Kotiseutuliitto aiemmassa lausunnossaan laajalti otti kantaa. Samoin on mahdollistettava paikallisen yleisen mielipiteen kuuleminen järjestämällä asioiden valmistelua varten kansalaisfoorumeita tai vastaavanlaisia kuulemistilaisuuksia, joissa niin yksittäiset henkilöt kuin heidän muodostama erilaiset yhteisöt tulevat kuulluiksi.

Tällainen huomioiminen jo selvitystyön vaiheessa tulisi eittämättä johtamaan kuntakokonaisuuksien ja sitä laajempienkin seutu- ja aluekokonaisuuksien kulttuuriperintöohjelmien ja kotiseutusuunnitelmien laadintaan, mikä taas vaikuttaisi selkeästi niin toimintansa lakkaavien kuntien kuntalaisten paikallisidentiteetteihin kuin myös uuden muodostuvan kuntakokonaisuuden ns. sateenvaroidentiteettimalliin. Tämän kautta kulttuurinen epävarmuus, joka johtuu juuri kuntaan samastumisen ja kiinnittymisen tarpeesta, voidaan hallitusti toteuttaa niin paikallistasolla kuin uudessa kuntakokonaisuudessa. Tämän vuoksi niin rahoitusmalleissa kuin liitossopimusten laadinnassa on näihin identiteettimekanismeihin kiinnitettävä huomiota.

Samalla lailla on tulevissa liittymissopimuksissa turvattava kolmannen sektorin toimintaresurssit niin, ettei kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia kavenneta. Tästä on toteutuneissa liitoksissa valitettavia esimerkkejä. Jo selvitysvaiheeseen ja sopimusluonnoksiin on liitettävä kokonaistarkastelu kansalaistoiminnan tukemisesta.

Kotiseutuliitto on valmis tarjoamaan asiantuntemustaan kyseisiin kulttuuriperintöön ja paikallisiin identiteetteihin liittyvissä kysymyksissä.