Vuoden kotiseututeos -finalistikirjat sijoittuvat Tammelaan, Vantaan Hakunilaan ja Juvalle

18.8.2020 Tiedote
Kuvassa Seppo Knuuttila, Tuula Salo ja Vuoden kotiseututeosfinalistit 2020.
Seppo Knuuttila, Tuula Salo ja Vuoden kotiseututeos -finalistit 2020. Kuva: Anna-Maija Halme.

Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalistit on valittu 50 kilpailuun osallistuneen teoksen joukosta. Loppukilpailuun pääsivät Marketta Havolan, Jenna Kostetin, Juhani Kostetin, Juhani Norbäckin ja Hanna-Maria Pellisen teos Yks raitti – kaks kyllää: Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja, Elina Riksman Håkansbölen kartanossa – På Håkanböle gård sekä Kirsi Vertaisen ja Juha Ruohosen teos Juvan Partala.

Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton asettama raati, jonka puheenjohtajana toimi liiton hallituksen jäsen Tuula Salo ja jäseninä Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Helsingin kaupunginosat -yhdistyksen hallituksen jäsen Keijo Lehikoinen. Turkulainen historioitsija ja tietokirjailija Lassi Saressalo toimii raadin neuvoa-antavana asiantuntijajäsenenä.

Voittajateoksen valitsee emeritusprofessori Seppo Knuuttila. Voittaja julkistetaan Turun kirjamessuilla 3. lokakuuta.

Kannustusta kotiseutukirjojen tekijöille

Vuoden kotiseututeos -kilpailuun saattoivat osallistua kaikki vuonna 2018, 2019 ja tänä vuonna ennen maaliskuun loppua julkaistut kotiseututeokset.

Vuoden kotiseututeos on valittu vuodesta 2009 lähtien. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuoda näkyvyyttä paikallista kulttuuria ja historiaa käsitteleville teoksille.

Taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen valitsi vuoden 2018 voittajateokseksi Ilkka Teerijoen teoksen Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Vuonna 2017 historioitsija Teemu Keskisarja valitsi Vuoden kotiseututeokseksi Jussi Jäppisen teoksen Kadonnutta kaupunkia etsimässä – Tarinoita Jyväskylän puretuista taloista.  Vuonna 2019 kilpailua ei järjestetty.

Yks raitti, kaks kyllää – Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja

Havola, Marketta; Kostet, Jenna; Kostet, Juhani; Norbäck, Juhani (kirjoittajat); Pellinen, Hanna-Maria (kirjoittaja, toimittaja). Hykkilän-Lunkaan nuorisoseura Ahjo 2019. 335 s.

Kyläkirja on mukaansa tempaava ja mielenkiintoinen. Kirja tarjoaa mielenkiintoisen esityksen Suomen historiaan aina esihistoriasta nykypäivään. Se kertoo kylien synnystä ja asukkaista, kylien elinkeinoista vanhaan aikaan – nälkävuosia, sisällissotaa ja toista maailmansotaa unohtamatta. Kirja kertoo myös maaseudun rakennemuutoksesta, koulutuksesta ja yhdistystoiminnasta. Kotiseututeos tarjoaa kahden kylän historian ohella hyvän poikkileikkauksen Suomen historiasta ja sen kehittymisestä sellaiseksi kuin sen näinä päivinä tunnemme. Teos on hieno esimerkki kyläkirjasta, joka sijoittaa seudun tapahtumat laajempaan perspektiiviin.

Yks raitti – kaks kyllää

 

Håkansbölen kartanossa – På Håkansböle gård

Riksman, Elina. Vantaan kaupunginmuseo – Vanda stadsmuseum. Julkaisuja nro 36, 2019. 200 s.

Teos antaa selkeän käsityksen kartanon 1700-luvulla alkaneesta pitkästä historiasta. Håkansbölen kartano sijaistee Vantaan Hakunilassa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä 1900-luvun alussa valmistunut päärakennus on arkkitehti Armas Lindgrenin käsialaa. Kartano on nykyisin Vantaan kaupungin omistuksessa ja kaupunkilaisten käytettävissä. Ulkoasultaan ja kuvitukseltaan erittäin tyylikäs ja hienostunut kaksikielinen julkaisu.

 

Håkansbölen kartanossa

Juvan Partala

Vertainen, Kirsi ja Ruohonen, Juha. Juvan kunta 2019. 384 s.

Kiinnostava kirja vie mukanaan sellaisenkin lukijan, joka ei ole kotoisin Etelä-Savosta tai muutoin tunne seutua. Kuvitus ja taitto houkuttelevat omalta osaltaan katselemaan ja lukemaan, samoin kronologiset katsaukset päälukujen alussa. Upea kokonaisuus ei ole vain kertomus tuhatvuotisesta asutuksesta Juvalla, se ei ole Partalan tilan omistajien ja viljelijöiden kronikka eikä pelkästään arkeologis-kansatieteellinen tutkielma savolaisesta maaseutukulttuurista. Teos on laaja kertomus suomalaisen kulttuurin käännekohdista, poliittisen historian näkymisestä savolaisessa talonpoikais- ja säätyläiskulttuurissa. Se on katsaus niin kansanomaisen elämänmuodon muutokseen aikojen myötä kuin kurkistus savolaissäätyläistön elämään kaukana valtakunnan suurista hoveista. Se on myös mielenkiintoisesti laadittu katsaus maaseudun modernisaatioon ja modernisaation edellytyksiin, uudennosten tuojiin ja rohkeisiin innovaattoreihin. Mutta samalla se on asiantuntevasti rakennettu tieteellinen tutkimus kansanelämän eri ilmiöihin unohtamatta tavallista ihmistä muutosten pyörteissä.

 

Juvan Partala

Lisää tietoa kilpailusta Kotiseutuliiton nettisivuilla https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kotiseututeos/

 

Aiemmat uutiset aiheesta:

Vuoden kotiseututeos -kilpailussa mukana lopulta kaikkiaan 50 ehdotusta https://kotiseutuliitto.fi/vuoden-kotiseututeos-kilpailussa-mukana-49-ehdotusta-eri-puolilta-suomea/

Kilpailun hakujulistus 5. lokakuuta 2019 https://kotiseutuliitto.fi/vuoden-kotiseututeoksen-valitsee-emeritusprofessori-seppo-knuuttila