Etusivu > Toiminta > Hankkeet > Hankearkisto > Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvitys

Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvitys

Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeessa (2015-2017) Suomen Kotiseutuliitto teki ensimmäisen valtakunnallisen selvityksen yhdistysten ja yksittäisten kansalaisten panoksesta kulttuuriympäristön hoitoon ja kehittämiseen.

Selvityksen tulokset kertovat:

  • Vapaaehtoistyöllä on oletettua suurempi merkitys kulttuuriympäristöasioissa: siihen käytetetään valtavasti aikaa ja tekijät ovat osaavia.
  • Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hyväksi on tekijöilleen merkityksellistä ja hyvä ympäristö lisää hyvinvointia.

Jatkossa tarvitaan:

  • Edellytyksiä yhdistystoimintaan: joustavia rahoitusmuotoja, toiminnan tehostamisen työkaluja, sekä koulutusta vaikuttamisen menetelmistä ja näkyvyyden kasvattamisesta.
  • Lisää keskustelua kulttuuriympäristöstä ja lisää yhteistyötä kulttuuriympäristön hoidossa kansalaisyhteiskunnan sisällä. Järjestöt ovat vastuussa kaikkien ihmisten saamisesta mukaan.
  • Toimivaa yhteistyötä ja aitoa vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välille. Laadukasta kaavoitusta: parempia menetelmiä kansalaisten kuulemiseen ja lisää työkaluja kulttuurimpäristövaikutusten arviointiin.

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin kysely, joka suunnattiin jo olemassa olevalle kulttuuriympäristöverkostolle. Kyselyllä kartoitettiin kentän nykyistä toimintaa, osaamista ja siihen liittyviä tietotarpeita. Vastausaika kyselyyn oli 12.5.-12.6.2016. Saimme 450 vastausta.

Selvityksen tuloksista on julkaistu raportti:
Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä – Tavoitteena hyvä elämä
Valtakunnallinen selvitys 2017. Julkaisija: Suomen Kotiseutuliitto.
Tekijät: Sini Hirvonen & Liisa Lohtander sekä Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeen ohjausryhmä.

Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä

Julkistamistilaisuus 27.2.2017

Ympäristöministeriössä järjestettiin raportin julkistamistilaisuus.

Tutustu tilaisuuden esityksiin:

Hankkeen uutisia

Kultturiympäristöstrategia taustana

Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvityshanke toteutettiin Alfred Kordelinin säätiön, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Suomen Kotiseutuliiton rahoituksella vuosina 2015–2017. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana Suomen Kotiseutuliiton lisäksi Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maaseudun Sivistysliitto, Suomen Kulttuuriperinnön tuki ry, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Omakotiliitto.

Hanke oli Kotiseutuliiton avaus kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanon edistämiseksi. Suomen Kotiseutuliiton selvityshanke oli kansalaisjärjestöjen tapa aktivoida kulttuuriympäristötoimijoita ja aiheesta käytävää keskustelua. Kulttuuriympäristöstrategin laatimisen yhteydessä tuli esiin tarve selvittää kolmannen sektorin kulttuuriympäristötoimijoiden toiminnan laajuus, toimintamuodot ja tiedontarpeet aktiivisen ja määrätietoisen työn tueksi. Tähän suuntaan viittasivat jo vuonna 2010 järjestetyn valtakunnallisen Jokaisen Oma Ympäristö -kampanjan tulokset. Selvityksen myötä tiedetään, mitä kansalaiset ja yhdistykset jo tekevät kulttuuriympäristön hyväksi, sekä mitä tarvitaan, että kulttuuriympäristötyön kansalliset tavoitteet saavutetaan.

Hanke tukee Kotiseutuliiton oman strategian Kansalaiset osallisina yhteiskunnassa ja paikallinen vaikuttaminen -osiota.

Kotiseutuliitto teki hallituksen 22.10.15 päätöksellä kulttuuriympäristösitoumuksen. Siinä liitto sitoutuu tukemaan eri sektorien ja toimijoiden verkostoitumista sekä työskentelemään entistä tiiviimmässä yhteistyössä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa strategian tavoitteiden eteenpäinviemiseksi. Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hanke on myös kulttuuriympäristösitoumuksen noudattamista.

Kulttuuriympäristö

on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä, joka sisältää erilaisia ajallisia ja tilallisia kerroksia. Yksilöiden ja yhteisöjen suhde ympäristöön on jatkuvan muutoksen kohteena.
Osa kulttuuriympäristöstä on suojeltua tai määritelty arvokkaaksi. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö toimii hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen voimavarana. Se on korvaamatonta kansallista omaisuutta sekä mielekästä elin- ja toimintaympäristöä.