Selvitys: Vapaaehtoistyöllä oletettua suurempi merkitys kulttuuriympäristöasioissa – hyvinvointi ja hyvä ympäristö tuovat vapaaehtoistyölle merkityksen
Suomen Kotiseutuliiton tiedote
Suomen Kotiseutuliitto on tehnyt ensimmäisen valtakunnallisen selvityksen yhdistysten ja yksittäisten kansalaisten panoksesta kulttuuriympäristön hoitoon ja kehittämiseen. Selvitystyössä oli mukana kahdeksan alan keskeisintä kansalaisjärjestöä.
Tuloksista julkaistaan raportti Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä – Tavoitteena hyvä elämä (Sini Hirvonen & Liisa Lohtander, sekä Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeen ohjausryhmä).
Julkistamistilaisuudessa 27.2. ympäristöministeriössä keskustellaan selvityksen tuloksista. Selvitys on Suomen Kotiseutuliiton ja muiden kulttuuriympäristöalan keskeisten kansalaisjärjestöjen panos valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanoon.
Kansalaiset ovat valmiita valtaviin panostuksiin kulttuuriympäristön hyväksi
Kansalaisyhteiskunta on valmis antamaan runsaasti aikaansa ja työpanostaan hyvälle lähiympäristölle. Kulttuuriympäristöalalla toimii tuhansia yhdistyksiä ja satoja tuhansia aktiivisia kansalaisia. Kulttuuriympäristöalan toimintaa, osaamista ja siihen liittyviä tietotarpeita selvitettiin laajalla kyselyllä keväällä 2016. Verkkokyselyyn saatiin 450 vastausta järjestötoimijoilta ja aktiivisilta kansalaisilta ympäri maan. Vastausmäärä kuvaa hyvin kentän aktiivisuutta: laaja joukko suomalaisia kokee kuuluvansa kulttuuriympäristötyötä tekevien joukkoon.
Lähes 40 % kyselyyn vastanneista kertoi, että he käyttävät vuosittain yli 30 päivää kulttuuriympäristöön liittyvään vapaaehtoistyöhön – kuukauden ilmaistyöpanos on merkittävä havainto, ja näinkin laajan työpanoksen antajia on maassamme tuhansia. Toimijoilla on myös runsaasti ammatillista osaamista, kun useat toimivat kulttuuriympäristön hyväksi sekä työssään että vapaa-ajallaan.
Selvityksen myötä tiedetään, mitä suomalaiset jo tekevät lähiympäristönsä hyväksi ja mitä he tarvitsevat toimiakseen perustuslain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtion kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden mukaisesti. Tulokset hyödyttävät muun muassa ympäristöhallinnon ja opetustoimen viranomaisia tulevissa suunnitelmissa. Kansalaisten äänen on nyt mahdollista päästä kuuluville entistä paremmin myös lainsäädännössä ja kehittämislinjoja suunniteltaessa. Tulokset palvelevat myös matkailualaa, yritystoimijoita kuin kolmatta sektoriakin.
Vapaaehtoistyö tuo hyvinvointia kaikille
Useissa Euroopan valtioissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on viime vuosina kavennettu. Myös Suomessa huolta herättää yhteiskunnan ääripäistyminen. Kansalaisten osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä, ja osallisuuden kokemukset mainittiin kyselyssäkin onnellisina ja palkitsevina hetkinä toimijoiden elämässä. Jo aiemmin on puhuttu paljon sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoistyöstä. Tuore selvitys tukee näkemystä vapaaehtoistyön ja hyvinvoinnin korrelaatiosta. Kulttuuriympäristöön kohdistuva työ on ihmisille tärkeää hyvin henkilökohtaisella tasolla, ja paitsi työ, myös hyvä kulttuuriympäristö vaikuttaa tutkimustenkin mukaan suoraan ihmisten hyvinvointiin.
Kaavoitus laadukkaaksi ja yhteistyö toimivaksi
Jotta kulttuuriympäristöt olisivat mahdollisimman hyvinvoivia, saavutettavia ja merkityksellisiä, tarvitaan tuloksellisempaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välille. Aluehallinto on juuri nyt muutosten keskellä. Kulttuuriympäristöhallinnossa ei saisi nyt ottaa askeleita taaksepäin ja kaventaa kansalaisten roolia osallistua päätöksentekoon tai muutoksenhakuun. On myös hallinnon edun mukaista hyödyntää nykyistä paremmin vapaaehtoisjärjestöjen asiantuntemusta ja paikallistason hiljaista tietoa.
Selvitystyön toteuttaneet valtakunnalliset järjestöt suunnittelevat yhteistyön tehostamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kulttuuriympäristöfoorumia, joka kokoaa yhteen kaikki alan toimijat. Järjestöjen täytyy myös löytää keinot tavoittaa vielä lisää ihmisiä – kaikki aktiiviset kansalaiset eivät kuulu yhdistyksiin.
Lisäksi tarvitaan edellytyksiä paikalliseen yhdistystoimintaan: joustavia rahoitusmuotoja, toiminnan tehostamisen työkaluja sekä koulutusta vaikuttamisen menetelmistä ja näkyvyyden kasvattamisesta.
Tutustu raporttiin:
KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA KANSALAINEN
Selvityshanke toteutettiin Alfred Kordelinin säätiön, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Suomen Kotiseutuliiton rahoituksella vuosina 2015–2017. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana Suomen Kotiseutuliiton lisäksi Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maaseudun Sivistysliitto, Suomen Kulttuuriperinnön tuki ry, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Omakotiliitto. Lue lisää hankkeesta.
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä, joka sisältää erilaisia ajallisia ja tilallisia kerroksia. Osa kulttuuriympäristöstä on suojeltua tai määritelty arvokkaaksi. Lisäksi se on meidän jokaisen arkiympäristöä. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö toimii hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen voimavarana. Se on korvaamatonta kansallista omaisuutta sekä mielekästä elin- ja toimintaympäristöä.
SUOMEN KOTISEUTULIITTO
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja yksi maamme suurimpia kansalaisjärjestöjä. Kotiseutuliiton yhdistysjäsenkentässä toimii yli 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun, edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta sekä kehittää ja tukee kotiseututyötä.
Lisätietoja:
Sini Hirvonen, suunnittelija, Suomen Kotiseutuliitto
sini.hirvonen @ kotiseutuliitto.fi, puh. puh. 045 614 0464
Liisa Lohtander, järjestöpäällikkö, Suomen Kotiseutuliitto
liisa.lohtander @ kotiseutuliitto.fi, puh. puh. 045 1509 109