Kirjallinen kommentti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuriperintöstrategiasta

12.12.2024

Kotiseutuliiton kirjallinen kommentti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuriperintöstrategiasta vuoteen 2030

Suomen Kotiseutuliitto kiittää Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ansiokkaasta kulttuuriperintöstrategiatyöstä. Organisaatioillamme on paljon yhteistä: koko maan kattava kokoontumistilojen aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, yhteys paikallisuuteen, yhteisöllisyyteen, ja ruohonjuuritasoon sekä yhteinen huoli rakennusten ja alueiden toimintaedellytysten säilymisestä. Strategia on siten ajan hermolla. On hyvä, että kulttuuriperintötyön uudet haasteet mutta myös mahdollisuudet, mm. digitaalisuus ja kestävyys, on nostettu tarkastelun keskiöön.

Yhteinen tunnistettu vahvuus on yhteisöllisyys, käytännön toiminta inhimillisen elämän kaikissa vaiheissa. Se on paikallisestikin merkittävää ainakin aineettoman kulttuuriperinnön jatkuvuuden säilymisessä ja paikallisten perinteiden tunnistamisessa, arvostamisessa ja säilyttämisessä kirkkokahveista kuolinkelloihin.

Kirkon toimintavalmius yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa on varmistettava myös kriisien keskellä. Vainajien säilyttäminen, tilojen osoittaminen vainajien säilyttämiseen ja mahdollisuus arvokkaaseen hautaamiseen on varmistettava kaikille uskontokunnasta riippumatta.

Pidämme kannatettavana, että seurakunnat hyödyntävät olemassa olevaa kirkollista rakennuskantaa uudisrakentamisen sijaan ja että kirkollisen rakennusperinnön ylikorjaamista ja purkamista vältetään. Toivoisimme, että huomioitte seurakuntarakennusten merkityksen paikallisina kokoontumis- ja harrastustiloina. Kansalaistoiminnan tilojen säilyminen sekä rakennusten merkitys paikallisyhteisöjen yhteiselle muistille tulisi huomioida ennen purkamispäätöksiä. Rakennukset ovat tärkeitä niin paikallisyhteisöille yhteisinä kokoontumistiloina kuin elämänkaarijuhliin osallistuville perheillekin. Juhlissa rakennetaan yhteisiä tunnemuistoja, jotka auttavat ihmisiä kiinnittymään omaan kotiseutuunsa.

Kirkkorakennukset ja seurakuntatalot ovat myös arvokas osa harvinaisen monipuolista kulttuuriperintöämme – niin rakennustaiteellisesti, usein myös arkeologisesti ja maisemallisesti, sekä esineistönsä ja aineettoman kulttuuriperinnön kannalta. Kirkkopuistot ja kirkonmäki tai kirkko keskellä kaupunkia on osa paikkakunnan kulttuurimaisemaa ja säilytettävää kulttuuriperintöä. Kirkkojen, seurakuntatalojen, hautausmaiden ja kirkkopuistojen merkitys osana paikan muistia on aina säilyttämisen arvoista. Kaikki yhteistoiminnan mahdollisuudet olemassa olevien rakennusten ja alueiden uudelleenkäyttötarkoituksen löytämiseksi on tutkittava ennen päätöksiä. Kannatamme lämpimästi pyrkimystä rakennusten sekä rakennus- ja aluekokonaisuuksien inventointiin ja suojelemiseen ja resurssien osoittamista tähän työhön.

Yhteistyö paikallisten toimijoiden ja yhteisöjen kanssa – muidenkin kuin seurakuntayhteisön kanssa – on ratkaisevan tärkeää perinnön ja perinteiden vaalimisen ja siirtämisen varmistamisessa.

Laaja-alainen osallisuus kirkon kulttuuriperintöön on erittäin kannatettava tavoite. Osallisuutta tukevia työtapoja on tärkeää kehittää yhdessä. Tämä työ vahvistaa sekä henkistä kriisinkestävyyttä että kriiseihin varautumista.

Suomen Kotiseutuliiton sadat jäsenyhteisöt, paikalliset kotiseutu- ja kulttuuriperintötoimijat, voivat olla keskeisessä osassa strategian toimeenpanossa paikallisesti. Kotiseututyön keskusjärjestönä Suomen Kotiseutuliitto on mahdollisuuksiensa mukaan mielellään mukana toimeenpanosuunnitelman laadinnan prosessissa.