Korjausrakentamisen keskukset: kolme oppia Pirkanmaalta

Rakennuskulttuurikeskus Piirun oppimisympäristönä toimiva Uittoyhdistyksen talo on rakennettu vuonna 1892 Kokemäenjoen Lauttausyhtiön työnjohtajien asunnoksi.

Monessa maakunnassa toimii korjausrakentamisen keskus, joka opastaa vanhojen rakennusten säilyttävässä korjaamisessa, perinteisissä työtavoissa ja materiaalivalinnoissa sekä ylläpitää varaosapankkeja. Korjausklinikka-hankkeessa kartoitetaan keskusten parhaita käytäntöjä, jotka voisivat sopia myös Päijät-Hämeeseen. Helmikuussa Korjausklinikka kävi tutustumismatkalla Pirkanmaalla, jossa Rakennuskulttuurikeskus Piiru on toiminut vuodesta 2012.

1. Rakennetaan monialainen yhteistyöverkosto

Piiru toimii Tampereen Pispalassa entisessä Uittoyhdistyksen talossa, joka vielä 2000-luvun alussa oli purku-uhan alla. Pirkanmaalla oli havaittu, että puolueettoman tiedon tarve vanhojen talojen säilyttävästä korjaamisesta oli huutava ja korjausrakentamisen keskuksen saaminen alueelle nähtiin välttämättömänä.

Toiminta ei kuitenkaan tuntunut sopivan suoraan minkään olemassa olevan organisaation alle, ja keskusta lähdettiin rakentamaan eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Vuonna 2012 Tampereen kaupunki lunasti Uittoyhdistyksen talon ja tontin, ja vuokrasi ne vasta perustetulle Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistykselle.

2. Kehitetään monipuolista toimintaa

Vuosina 2012-2017 Uittoyhdistyksen talo kunnostettiin. Ensimmäisessä vaiheessa korjattiin katto, ulkovuori ja ikkunat, toisessa vaiheessa kunnostettiin sisäpuoli. Esimerkkinä kestävästä, mutta nykyajan toiveet täyttävästä ratkaisusta tehtiin Piiruun kompostikäymälä.

Rakennus tukikohtana yksin ei riitä, vaan se tarvitsee ympärilleen monipuolista toimintaa ja tapahtumia. Tämä tuo myös tuloja, joita Piirussa kertyy mm. tilavuokrista, koulutuksista ja korjausrakentamispalveluista. Yhdistys toimintamuotona on koettu Pirkanmaalla toimivaksi ja helposti lähestyttäväksi. Se voi hakea hankerahoitusta ja apurahoja, tehdä luontevasti yhteistyötä eri tahojen kanssa ja järjestää erilaisia tempauksia matalalla kynnyksellä.

3. Siirretään oppeja säilyttävästä korjausrakentamisesta

Korjausrakentamiskeskuksen toiminnassa tärkeää on perinteisen säilyttävän korjaamisen osaamisen elvyttäminen ja oppien siirtäminen. Pirkanmaalla alan yrittäjistä tehtiin selvitys, jonka mukaan töitä olisi tarjolla, mutta osaajia puuttuu. Piiru toimiikin myös säilyttävän korjausrakentamisen oppimisympäristönä koulutushankkeissa kuten Rakennuskulttuurista työtä ja Sorvaamo-hanke.

Koulutushankkeet ovat olleet vaikuttavia ja osoittaneet, että alalla riittää töitä, kun osaamista on. Ongelma on, että nykyisin säilyttävää, perinteistä korjausrakentamista ei enää opeteta melkeinpä missään. Perinteisistä menetelmistä olisi kuitenkin ammennettavaa myös uudisrakentamiseen. Korjaussuunnittelussa puolestaan olisi käytännössä tunnettava sekä uudisrakentaminen että perinteinen (korjaus)rakentaminen, jotta olisi näkemystä vaihtoehdoista ja siitä, mikä on oikea tapa edetä eri korjauskohteissa.

Korjausrakentamisen tarve ei ole vähenemässä, ja samalla tarve kiertotalouteen ja luonnonvarojen säästämiseen kasvaa. Monessa kohteessa säilyttävä korjausrakentaminen olisi konkreettinen ja kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto massiiviselle saneeraukselle tai purkamiselle. Tämän viestin välittämisessä korjausrakentamisen keskuksilla on tärkeä rooli.

Tutustu Rakennuskulttuurikeskus Piirun toimintaan: https://www.piiru.fi/

Teksti ja kuva: Reetta Nousiainen, Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu