Ympäristöministeriölle: Rakennetun ympäristön rekisteri ja tietoalusta

Suomen Kotiseutuliiton näkökulmat

• Seurantalojen korjausavustuksiin liittyvä toiminta
• Jäsenyhteisöjen kansalaistoiminta: vaikuttaminen asuin- ja toimintaympäristön muutoksiin

Seurantalojen korjausavustuksiin liittyvä toiminta

Kotiseutuliitto on rakennettua ympäristöä koskevan tiedon tuottaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut Seurantalojen korjausavustusten jakamisen ja korjausneuvonnan Kotiseutuliitolle. Tästä toiminnasta syntyy sekä päätöstietoa, että rakennusten ja muun rakennetun ympäristön ominaisuustietoa. Päätöstieto koskee rakennuksia, jotka ovat saaneet korjausavustusta: tietojakeita ovat esim. avustusvuosi, summa, käyttötarkoitus. Näillä tiedoilla on merkitystä esim. kun rakennuksille harkitaan muita taloudellisia tukia.

Ominaisuustietoa on kertynyt 40 vuoden ajan liittyen haku- ja avustusprosesseihin. Osan tiedoista omistaa vielä ministeriö, jolta tehtävä vaiheittain siirtyi kotiseutuliitolle. Ministeriö säilyttää ja tuhoaa hakemusten aineistoja sääntöjensä mukaan. Hakemuksiin ja korjausavustusten käyttöön liittyen on tietovarantoa kertynyt mm. rakennusten kuntokartoituksia, korjaussuunnitelmia, valokuvia ja erilaisia piirustuksia.

Tiedot on varastoitu viime vuosina pääsääntöisesti sähköiseen muotoon. Muussa muodossa olevan tiedon siirtäminen sähköiseksi on jatkuvasti käynnissä. Kotiseutuliitto on tilannut tiedon säilyttämisen ja muokkaamisen sähköisen rekisterin yksityiseltä yritykseltä, joka on räätälöinyt järjestelmän juuri seurantalojen korjausavustustoimintaan. Tietojen tallentaminen on Kotiseutuliiton seurantaloasiantuntijatyöhön palkatun henkilökunnan vastuulla, järjestelmän kehittäminen tehdään yhteisesti, ja yritys vastaa teknisestä toimivuudesta.

Digitaalisen aineiston määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, eikä säilyttäminen rekisteriohjelmassa tai verkkolevyillä ole enää tarkoituksenmukaista. Tällä hetkellä digitoinnista ja tiedonhallinnasta on käynnissä kehityshanke. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta osana seurantalojen korjausavustustoimintaa. Uuden järjestelmän ylläpito kustannuksineen on vielä avoin kysymys.

Tietokannat ovat vain Kotiseutuliiton henkilökunnan käytössä. Tietojen avaaminen rajapinnoille on tulevaisuutta, jota ei vielä ole suunniteltu. Tietojen tarkistaminen, korjaaminen ja mahdollinen jako ulos tehdään käsityönä, poislukien osoitetietojen päivittyminen. Rekisteri ei ole missään yhteydessä avoimiin verkkoihin, eikä tällä hetkellä ole paikkatietomuodossa.

Jäsenyhteisöjen kansalaistoiminta:

Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjä ovat mm. kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset, kunnat ja maakuntien liitot. Kotiseutuliitto tarjoaa yhdistysjäsenille apua kansalaisvaikuttamiseen mm. hankkeiden, koulutuksen ja viestinnän keinoin.

Suuri osa yhdistysten tarpeista vaikuttaa kohdistuu fyysiseen ympäristöön ja julkisiin toimijoihin. Kyse on esimerkiksi kaavaprosessiin osallistumisesta, muista kuntavetoisista aluekehityshankkeista, rahoituksen hankkimisesta kotiseututyöhön, tapahtumien järjestämisestä, ja paikallishistoriaan kytkeytyvästä muusta toiminnasta. Tässä intressissä on keskeistä osata neuvoa jäsenyhteisöjä esimerkiksi siinä, miten osallistuminen kaavaprosessiin on mahdollista tai mistä saa tietoa ympäristöstä.

Kulttuuriympäristö on viitekehys, koska kyse on kulttuuriperintöä vaalivista yhteisöistä. Silti kaikki tieto ympäristöstä voi olla relevanttia löytää. Jotkut yhteisöt toimivat myös tiedontuottajina: kotiseutukirjallisuutta tuotetaan runsaasti, ja myös enenevästi sähköisesti avoimille alustoille.

Kotiseutuliitto ei systemaattisesti tallenna muita kuin itse tuottamansa kotiseututyötä ja kulttuuriperintöä koskevat julkaisut.

Muita huomioita rakennuksen ydintietojen hyödyntämiseen tai kehittämiseen liittyen:

Kuten vastauksista edellä käy ilmi, hyvin monet rakennuksia, erityisesti seurantaloja, koskevat tiedot ovat toimintamme tärkeää lähtötietoa. Saamme paljon tietoa avustusten hakijoilta, mutta niiden tietojen paikkansapitävyys jää usein epävarmaksi, ja pitää varmistaa tavalla tai toisella muista tietolähteistä. Kyse on toisaalta siitä, etteivät rakennuksia hallinoivat yhteisötkään omaa niitä tietoja, joita avustusprosessiin osallistuvasta talosta tarvitaan.

Toiset tiedot vanhenevat nopeasti, tai niiden säilyttäminen ei ole systemaattista. Omistajuuden todistaminen lainhuuto-ottein on tyypillinen esimerkki, jossa tiedon saanti julkisesta rekisteristä suoraan helpottaisi sekä avustuksen saajan että organisaatiomme työtaakkaa. Toisaalta korjausavustuksen hakijan (saajan) ilmoittamiin tietoihin pitää suhtautua varauksella. Kyseessä on ”semanttinen yhteentoimivuus”, eli tarvittavan tiedon sijaan esitetään jokin muu tieto.

Toimintamme pitää perustua luotettavaan tietoon. Avustuksen hakijat (saajat) eivät niinkään tarkoituksellisesti tarjoa väärää tietoa, mutta tiedon puuttuessa, ja jos tiedon hankkiminen koetaan hankalaksi, saamme toisinaan rakennuksia koskevia arvailuja. Erityisesti rakennuksen rakentamisvaiheet saattavat olla huonosti dokumentoitu, niin rakennuksen haltijan kuin julkisen tahonkin osalta. Kuitenkin tarvitsisimme yksityiskohtaista tietoa rakennusvaiheiden ja korjausten tekniikoista, materiaaleista jne.

Mikäli edes osa rakennuksia koskevasta tiedosta olisi helposti saatavissa julkisilta tietoalustoilta, merkitsisi se ydintoiminnassamme ”tuottavuusloikkaa”. Voisimme käyttää tiedon etsimiseen kuluvan ajan paljon hyödyllisemmin.

Kotiseutuliiton tiedot seurantaloista olisivat luonteva lisä rakennusten ydintietoihin.

Helsingissä 2.3.2020
Suomen Kotiseutuliitto