Lausunto rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain muuttamisesta
Suomen Kotiseutuliitto
20.8.2018
LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE:
RAKENNUSPERINNÖN SUOJELEMISESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMINEN
Keskeisimmät muutokset ovat luopuminen ympäristöministeriön roolista alistus- ja muutoksenhakuviranomaisena, valituslupajärjestelmän käyttöönotto valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja mahdollisuus tietyin edellytyksin poiketa rakennussuojelupäätöksestä.
Muutostarpeet johtuvat maakuntauudistuksesta ja hallitusohjelman tavoitteesta purkaa turhaa sääntelyä ja hallinnollista taakkaa sujuvoittamalla valitus- ja lupaprosesseja.
Tavoitteena on viranomaisten välisen työnjaon ja asianosaisten aseman selkeyttäminen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisissa asioissa ja lain mukaisten menettelyjen sujuvoittaminen.
Kysymys 1: Mitä mieltä olette luonnoksesta hallituksen esitykseksi?
Kotiseutuliitto kannattaa lausunnossaan luonnosta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain muuttamiseksi.
Kysymys 2: Mikä on näkemyksenne esityksen tavoitteista?
Esitykset selkeyttävät viranomaisten rooleja.
Kysymys 3: Mikä on näkemyksenne ehdotettujen lainsäädäntömuutosten arvioiduista vaikutuksista?
Roolit selkiytyvät, prosessit nopeutuvat. Toivottavasti ympäristöministeriö voi jatkossa kohdentaa vapautuvia resursseja entistä enemmän rakennussuojelun kehittämiseen ja ohjaaviin toimiin.
Kysymys 4: Miten arvioitte ehdotusta siitä, että ympäristöministeriö ei jatkossa vahvistaisi rakennussuojelupäätöksiä? (9 §)
Ympäristöministeriön osalta on luontevaa, että se keskittyy pikemminkin rakennussuojelun kehittämiseen ja ohjaamiseen kuin yksittäisten suojelukysymysten ratkaisemiseen.
Kysymys 5: Miten arvioitte, että ehdotettu poikkeaminen rakennussuojelupäätöksestä toimisi käytännössä? (10 a ja 10 b §)
Menettely korostaa päätöksentekijöiden vastuuta ja ammatillista pätevyyttä. Yhteistyö Museoviraston kanssa on tärkeässä roolissa. Toivottavasti se monipuolistaa suojeltujen rakennusten käyttöä ja sitä kautta turvaa niiden säilymistä. Riskinä tosin samalla on, että suojeluarvot vaarantuvat.
Kysymys 6: Mitä mieltä olette ehdotetusta poikkeamisen edellytyksestä eli erityisen painava rakennusperinnön säilyttämistä edistävä syy? (10 a §)
Ehdotus on kannatettava. Lisäksi olisi toivottavaa, että tieto poikkeamispäätöksestä menisi myös ko. maakunnalle, jotta maakunta voi ylläpitää näkemystä alueensa kokonaistilanteesta. Mikäli maakunnan rooli kulttuuriympäristön hoidossa kasvaa, hyvä tiedonkulku on suotavaa.
Kysymys 7: Miten arvioitte ehdotusta siitä, että Valtion lupa- ja valvontavirasto edustaisi valtiota rakennusperintölain mukaisissa korvausasioissa? (13 §)
Ehdotus on kannatettava.
Kysymys 8: Miten arvioitte ehdotusta siitä, että Valtion lupa- ja valvontaviraston rakennussuojelupäätöksistä valitettaisiin alueelliseen hallinto-oikeuteen? (21 §)
Ehdotus on kannatettava.
Kysymys 9: Pidättekö muutoksenhakuun oikeutettujen tahojen piiriä oikeana? (21 §)
Kyllä.
Kysymys 10: Miten arvioitte ehdotusta siitä, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen rakennusperintölain mukaisissa asioissa edellyttäisi valituslupaa? (21 §)
Todennäköisesti johtaa siihen, että valitusten määrä vähenee.
Kysymys 11: Mahdolliset muita muutoksia koskevat huomionne
Maakuntien lisääminen kuultavien tahojen joukkoon automaattisesti, ei harkinnanvaraisesti, on toivottavaa ja perusteltua. Lisäksi on perusteltua liittää kuultaviksi myös alueelliset tai tiettyyn rakennusperinnön osa-alueeseen perehtyneet yhteisöt ja museot sekä julkisten tai yleisölle avointen tilojen osalta myös käyttäjät, kuten Yksityiskohtaisten perustelujen kohdassa 1, 7 § todetaan.
Kysymys 12: Mahdolliset muut hallituksen esitysluonnosta koskevat huomionne
Kun jatkossa ELY-keskuksen sijaan maakunta jakaa rakennusperinnön korjausavustuksia, on tärkeää, että avustusten taso pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että maakunnissa on asiantuntemusta korjausavustusten jakamiseen.
Lausunto on julkaistu Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.