Kommentti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta

20.11.2019

Suomen Kotiseutuliiton kommentit ympäristöministeriölle uutta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevista pykäläluonnoksista

Yleiset kommentit ja kommentit lain jatkovalmisteluun

Ensimmäisessä pykälässä ”Lain tavoitteet” todetaan, että tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun. Kotiseutuliitto pitää valitettavana, ettei jo tässä vaiheessa käsitellä osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien osuutta maankäyttö- ja rakennuslaissa, koska sen pitäisi olla olennainen osa koko lainsäädäntöä eikä jäädä irralliseksi. Faron sopimuksen periaatteet vaikuttavat merkittävästi osallistumiseen ja sen periaatteisiin kaikissa kaavoituksen vaiheissa tiedon hankinnasta alkaen kaavan valmistumiseen ja seurantaan asti. Osallisuus vaikuttaa koko sisältöön. Jos osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia käsitellään vasta myöhemmin, joudutaan kaikki kohdat laissa avaamaan uudelleen. Esimerkiksi ketä kaavakäsittelyssä kuullaan pitää muuttua oleellisesti.

Kotiseutuliitto esittää myös, että lain uudistamisen yhteydessä jatketaan pohdintaa kulttuuriperinnöstä perusteellisesti ja ratifioidun Faron kulttuuriperintösopimuksen linjassa. Kaavoitus on keskeinen toimintamuoto, jossa Faron sopimuksen mukainen kulttuuriperintökäsitys tulisi ottaa huomioon. Lakiesityksessä ei tule vielä näkyviin kulttuuriperintökäsityksen muuttuminen.

Rajapintoja käsittelevässä jaostossa on otettu huomioon lukuisten muiden lakien ohella kuntalain suhde maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen. Kotiseutuliitto esittää, että kuntalain mukainen kuntastrategia voisi vahvemmin ennakoida poikkihallinnollisena prosessina kaavoituksen tarpeita, arvostuksia ja lähtökohtia. Kuntastrategiaprosessiin voisi kytkeä asukkaita ja yhteisöjä osallistavan arvokeskustelun myös kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöihin liittyvistä merkityksistä ja arvostuksista. Siitä voisi muodostua vahvemmin yksi niistä foorumeista, joilla Faron sopimuksen mukaista osallisuutta kulttuuriperintöön ja sen hyödyntämiseen toteutetaan. Tämä vahvistaisi kansalaisvaikuttamista ja voisi samalla vähentää konflikteja tai valituksia kaavakäsittelyssä. Kulttuuriympäristöön liittyvät arvot tulisivat samalla säännöllisesti käsitellyiksi osallistavassa prosessissa.

Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten päätehtäviä on toimia kaavoituksessa ja vaikuttaa. Kotiseutuliiton tiedon perusteella yhdistykset joutuvat valitettavan usein antamaan lausuntonsa valmiista esityksestä. Ne eivät ole voineet olla mukana koko prosessissa. Hyviäkin esimerkkejä kunnista toki löytyy. Kotiseutuliitto on huolissaan, ettei asukkaiden yhdenvertaisuus kunnissa toteudu, koska eri kunnissa kuullaan eri tavoin ja eri vaiheessa kaavaprosessia. Lain tulisi varmistaa yhdenvertaisuus. Jos kuntakaavoituksessa siirrytään yhden kuntakaavan malliin, kaiken kaikkiaan osallistumisen mahdollisuudet vähenevät.

Lisäksi Kotiseutuliitto toteaa, että yksinkertaistaminen on lakiuudistuksessa hyvä periaate, mutta samalla lakitekstin tulee olla niin yksiselitteistä ja tarkkaa, etteivät monet mahdolliset tulkinnat vie siltä pohjaa. Tästä esimerkkinä voi mainita ”tyylin ohjaaminen” rakentamisluvan perusteena olevassa kuntakaavassa (esitysmateriaalin dia 13). Pääosa rakennuskannasta on sellaista, jonka tyyliä ei ole määritelty tai sitä ei voi määritellä. Lakiluonnoksessa onkin kuitenkin käytetty ”muodon ohjaamista”, mikä on eri asia ja melkein yhtä vaikea määritellä. Näistä syntyy tulkinnanvaraisuutta ja eriäviä mielipiteitä käytännössä.

Suomen Kotiseutuliiton hallitus