Kommentti Museovirastolle Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelmaan vuosille 2019-2022
12.12.2019
Museovirastosta on pyydetty Suomen Kotiseutuliiton kommentteja aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelmaan vuosille 2019-2022. Toimenpideohjelmassa kartoitetaan aineettoman kulttuuriperinnön kentällä toimivien tahojen roolia ja kerrotaan, millaisia toimia tähän mennessä on tehty sekä määritellään tavoitteita toimeenpanokaudelle 2019-2022.
Kotiseutuliitto ottaa mielellään kantaa ohjelmaan. Liiton kommentit on esitetty alla.
Kyseessä on mittava toimenpidesuunnitelma aineettoman kulttuuriperintötyön jalkauttamiseksi eri toimijaorganisaatioiden kautta sekä suomalaisen aineettoman kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen ja näkyvyyden turvaamiseksi.
Ohjelma on varsin viranomaispainotteinen, ja kolmannen sektorin rooli on esitetty lähinnä kuntatason toimenpiteiden yhteydessä opetus- ja harrastustoimintayhteistyönä. Kolmannella sektorilla ja siihen liittyvällä laajalla vapaaehtoistyöllä ja toimijaverkostoilla on kuitenkin tätä suurempi merkitys kulttuuriperintöasioissa: kulttuuriperintöön liittyvään vapaaehtoistyöhön käytetään runsaasti aikaa ja tekijät ovat osaavia, usein jopa alan ammattilaisia.
Kolmannen sektorin rooli voisi olla kuvattua laajempi. Jotta kulttuuriperintö olisi mahdollisimman saavutettaa ja merkityksellistä, tarvitaan tuloksellisempaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välille. On myös hallinnon edun mukaista hyödyntää nykyistä paremmin vapaaehtoisjärjestöjen asiantuntemusta ja paikallistason hiljaista tietoa.
Muistiorganisaatioiden näkökulmasta on hyvä, että suunnitelmaan on sisällytetty konkreettisia keinoja aineettoman kulttuuriperintötyön jalkauttamiseksi. Jotta suunnitellut tavoitteet toteutuisivat, on keinovalikoiman oltava hyvin käytännönläheinen ja paikallistasolla helposti käyttöön otettavissa. Välineitä tulee olla sekä ohjaaville muistiorganisaatioille että toimenpideohjelmaa toteuttaville osallistujille, esimerkiksi kotiseututyön edustajille.
Kotiseutuliitto pitää erityisen tärkeänä osiona aineettoman kulttuuriperinnön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkitystä ja perinteen siirtämistä, joissa nimenomaan oikein kohdennetulla viestinnällä on iso merkitys. Aihe tuodaan dokumentissa esille monipuolisesti. Olisiko syytä nostaa voimakkaammin esiin aineettoman kulttuuriperinnön merkitys myös laajan työssäkäyvän aikuisväestön ja perheiden arjessa sekä yksilöiden elämän muutoskohdissa?
Suomen Kotiseutuliitto yhteistyökumppanina
Huomioimme, että Suomen Kotiseutuliitto ja kotiseututyö puuttuvat toimenpideohjelmasta. Kotiseututoimijoiden paikallinen ja Kotiseutuliiton alueellinen ja valtakunnallinen työ aineettoman kulttuuriperinnön esiin nostamisessa saisi tulla huomioon otetuksi ja mainituksi ohjelmassa.
Kansalaisten osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä, ja osallisuuden kokemukset tuovat Kotiseutuliiton selvitysten mukaan onnellisia ja palkitsevia hetkiä toimijoiden elämään. Kulttuuriperintöön kohdistuva työ on ihmisille tärkeää hyvin henkilökohtaisella tasolla. Tämä voisi olla voimavara aineettoman kulttuuriperinnön toimissa ja viestinnässä.
Liitto voisi auttaa Museovirastoa mainituissa tavoitteissa: tuomaan näkyvyyttä ja kannustusta wikiluettelolle sekä auttaa hyvistä käytännöistä tiedottamisessa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisen toimenpiteessä nro 4 (Museovirasto luo yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa malleja ja menetelmiä kohdennetusti eri kulttuuritoimijoiden käyttöön) Kotiseutuliitolla voisi olla yhteistyörooli.
Aiheen laajempi haltuunotto paikallisyhdistyksissä olisi varmaankin tarpeen ja mahdollinen. Kotiseutuliiton näkökulmasta toimiva eri teemojen jalkautus- ja informointikeino ovat teemalliset maakuntakierrokset, jotka tarjoavat tietoa, taitoa ja tahtoa. Hyvin ennalta suunnitellusti Kotiseutuliitto voisi olla mukana maakunnallisten tilaisuuksien järjestämisessä ja muussa aiheen viestinnässä.
Teknisiä huomioita dokumentista
Aineeton kulttuuriperintö on muuttuva ja moninainen kokonaisuus. Juuri siitä syystä tekstin tulisi olla mahdollisimman selkeää. Tekstiin liittyvät kommentit koskevat lähinnä johdantoa ja sen selkeyttä.
Aikaisempi toimenpideohjelma on hyvin samanlainen kuin tekeillä oleva, mutta selkeämpi. Kenelle uusi toimenpideohjelma on tarkoitettu luettavaksi? Jos se on tarkoitettu myös tavalliselle aineettomasta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneelle kansalaiselle, olisi tärkeää, että asia olisi etenkin johdannossa esitetty selkeämmin.
Johdantoon voisi kirjoittaa selkeämmin
• miksi toimenpideohjelma on laadittu
• toimenpideohjelman tavoitteet, nyt siinä on listattu sopimuksen tavoitteet
• olisi hyvä määritellä missä suhteessa sopimuksen tavoitteet ovat toimenpideohjelman tavoitteita. Jos kyseessä on samat tavoitteet, se olisi hyvä mainita.
• mistä toimenpideohjelma koostuu
Helsingissä 12.12.2019
Suomen Kotiseutuliitto
—————–
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja yksi maamme suurimpia kansalaisjärjestöjä. Kotiseutuliiton yhdistysjäsenkentässä toimii yli 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun, edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta sekä kehittää ja tukee kotiseututyötä.