Tuhatmäärin taloja, moninaisia tarpeita

10.2.2023 Mikko Härö, Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja
Mikko Härö, Paasitorni.
Mikko Härö Helsingin Siltasaaressa sijaitsevan työväentalo Paasitornin edessä. Kuva: Severi Härö.

Kotiseutuliiton vaaliblogissa asiantuntijat kirjoittavat Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteiden teemoista. Sarjan toisen blogin aiheena on liiton teema: Seurantalojen tulevaisuus turvattava.

Seurantalojen rakentaminen ja käyttö ovat seuranneet yhteiskuntamme kehitystä ja murroksia. Nyt niiden omistajat joutuvat vastaamaan osin uusiinkin kestävyyshaasteisiin.  Miten turvata talojen käyttö ja samalla parantaa niiden energiatehokkuutta?

Seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria

Niitä on tuhatmäärin, seurantaloja.  Talojen rakentamisen vaiheet ja käyttö heijastavat Suomen poliittista, taloudellista ja sosiaalihistoriaa 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Yhdistystoiminta on vaikuttanut ratkaisevasti kansalaisyhteiskuntamme rakentumiseen.

Yhteiskunnallinen aktiivisuus, harrastukset, mahdollisuudet yhdessäoloon ovat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ydintä. Ne tarvitsevat talonsa ja tilansa, myös kehittyvien kaupunkiseutujen ulkopuolella. Seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan konkreettista infrastruktuuria, erityisesti paikkakunnilla, joilla muuten on tarjolla niukasti tiloja tai etäisyydet ovat kohtuuttoman pitkiä.

Seurantalojen rakentaminen on vaatinut aikanaan työtä, rahaa ja materiaaleja, sitoutumista. Niiden ylläpito ja korjaaminen on pysyvä vastuu. Toiminnan väheneminen 1960-1970 -luvuilla näkyi korjausvelkana ja talojen purkamisina. Valtion vuodesta 1978 alkaen jakamat, vuodesta 2004 lähtien Kotiseutuliiton kautta kanavoidut, korjausavustukset ovat osaltaan turvanneet seuratalojen uuden nousun.

Säästävä korjaaminen

Omistajilla on päävastuu rakennuksistaan. Julkisella tuella on sen rinnalla ollut vuosikymmeniä suuri merkitys seurantalojen vaalimisessa. Valtion avustukset ovat olleet poikkeuksellisen pitkäjänteistä ja vaikuttavaa rakennussuojelua. Kehittyvä ja monipuolinen käyttö on edellytys seurantalojen säilymiselle ja korjaamiselle. Avustukset yhdistävät rakennusperinnön ja kansalaistoiminnan eläväksi kulttuuriksi.

Kotiseutuliiton tuki seurantalojen korjauksiin on sekin ollut olennaista. Korjauksia ohjataan siten, että talojen luonne säilyy. Säilyttävä korjaaminen pitää rakennukset käytössä muutokset minimoiden. Seurantalot ovat parhaimmillaan esimerkkejä ja malleja muillekin korjaajille. Turhaa ei kannata tehdä, eikä siihen ole varaakaan.

Neuvonnassa on korostettu Museoviraston suosimaa säästävää korjaamista. Sen ohjeita ja esimerkkejä on koottu Museoviraston uudelle Korjaustaito.fi-sivustolle. Alueellisten vastuumuseoiden lisääntyneet voimavarat tarjoavat nekin sivustatukea talojen omistajille.

Esimerkillisyyttä energiakorjauksiin

Yhteiskunnan murrokset ovat aina vaikuttaneet seurantaloihin. Juuri nyt kiinteistöomistajat ovat erityisen tiukoilla. Kunnat, seurakunnat, valtio ja yritykset karsivat tilojaan. Rakennuksia jää käytöstä etenkin kasvukeskusten ulkopuolella. Pandemia, eurooppalainen sota ja energia ovat lisänneet omistajien vaikeuksia. Erityisen kovilla ovat vapaaehtoisvoimin toimivat arvokohteiden omistajat.  Onkin hienoa, että omistajille on osoitettu akuuttia tukea vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Seurantaloilla on kuitenkin pitemmällä aikajänteellä edessään samat odotukset kuin muulla rakennuskannallamme: miten lisätä uusiutuvan energian osuutta ja miten samalla vähentää energiankulutusta. Pohdittavaa riittää. Museoviraston osastonjohtaja Ulla Salmela tiivistää kysymykset virastonsa blogissa: ”…voidaanko energiantarvetta ja päästöjä vähentää, mikä on eri näkökulmat huomioon ottaen paras tapa toteuttaa välttämätön energiantarve, …kokonaisuuden harkintaa toivoisi minkä tahansa rakennuksen omistajalta, mutta yhtä hyvin suojellun tai muuten arvokkaaksi todetun.”

Seurantalojen energiaremonteissa on hyvä tavoitella samaa esimerkillisyyttä kuin niiden muussakin korjaamisessa. Oli kyse sitten aurinkopaneeleista, ilmalämpöpumpuista, maalämmöstä, kiinteistökohtaisesta tuulivoimasta, eristysten kohentamisesta tai energiaratkaisujen päivittämisestä ekologisesti kestävämmiksi ja halvemmiksi.

Ei ehkä olisi huono ajatus koota omistajia yhteiseen tapahtumaan kuulemaan ja jakamaan kokemuksia rakennustensa energiakorjauksista.

Julkisen tuen turvaaminen

Seurantalojen avustukset ovat vuosikymmenten mittaan luoneet kestäviä tuloksia. Niiden vaikuttavuutta on arvioitu 2010-luvulla. Olisi paikallaan uudistaa tuo arviointi, mutta ehkä vasta jokusen vuoden kuluttua, kun talojen energiatehokkuuden kohentamisesta on saatu lisää kokemuksia.

Seurantalojen tulevaisuus on turvattava myös niiden korjausavustuksen tasoa nostamalla. Suomen Kotiseutuliitto on tammikuun lopussa julkistanut tavoitteensa seuraavan hallitusohjelmaan. Liitto korostaa muun muassa kestävän kehityksen konkretisointia, kulttuurisen moninaisuuden tukea sekä kulttuuriperinnön hyödyntämistä ja uusintamista. Seurantalot ovat tärkeitä tasa-arvoisen harrastustoiminnan tyyssijoja, samalla mitä keskeisintä kulttuuriperintöä.

Lue lisää Mikko Häröstä ja hänen kulttuuriperintöön liittyvistä ajatuksistaan Kotiseutupostin numerosta 1 / 2023: www.kotiseutuposti.fi 

Muut sarjan blogijutut

Kotiseutu on osallisuuden kasvualusta

Moninaisuutta tuettava kestävästi yli lajirajojen

Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteet:

Kotoutuminen, lähidemokratia, ympäristö, kulttuuriperinnön jatkuvuus ja seurantalot ovat Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteiden keskiössä