Moninaisuutta tuettava kestävästi yli lajirajojen

27.2.2023 Katriina Siivonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Kotiseutuliiton vaaliblogissa asiantuntijat kirjoittavat Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteiden teemoista. Sarjan kolmannen blogin aiheena on liiton teema: Kestävyyttä tuettava moninaisesti

Kuva Katriina Siivosesta.
Katriina Siivonen. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kestävyysmurroksessa tarvitaan moninaista kulttuurista osallisuutta

Kestävyysmurroksen ytimessä on kulttuurinen muutos. Kulttuuri muuttuu aina, mutta ilman tavoitteellista suuntaa. Nykyisten globaalien ongelmien ratkaisemiseksi sille tarvitaan suunta, joka annetaan paikallisesti. Kotiseututyö on tärkeää murroksen toteuttamisessa.

Kaikenlaisten ihmisten osallisuus kulttuurin muutoksen ohjaamiseen on tässä keskeistä. Oma kulttuurinen ympäristö on kaikille tärkeä. Eri-ikäisten, erilaisissa tehtävissä toimivien, eri tahoilta kotoisin olevien ja eritavoin maailmaa hahmottavien ihmisten on päästävä vaikuttamaan siihen, miten heidän oman kotiseutunsa kulttuuri muuttuu.

Tämä ei kuitenkaan takaa kestävyysmurrosta. Ihmiset ovat erimielisiä ja ohjaavat kulttuuria moneen suuntaan. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä heikentää aina jonkin ihmisryhmän näkökulmien unohtuminen. Vahva kestävyys huomioi luonnon resurssien rajat taloudellisessa toiminnassa. Heikko kestävyys puolestaan antaa tilaa taloudelliselle kehitykselle, joka sallii ylikuluttamisen.

Ristiriidoista huolimatta osallisuus on kestävyysmurroksen edellytys. Emme pysty toteuttamaan kestävyysmurrosta ilman kaikkien mahdollisuutta osallistua.

Globaali murros korostaa osallisuutta kestävyysmurrokseen

Kulttuuriperintö on työväline, jonka avulla rakennetaan tulevaisuutta. Se on kulttuurin muutosvirrasta erityisinä valittuja asioita, joiden avulla tavoitellaan toivottavaa tulevaisuutta. Kulttuuriperintö voi olla ekososiaalisen sivistyksen rakennusainesta, jos niin haluamme.

Nykyisessä globaalissa murroksessa yhteisöt ja heidän tapansa ylläpitää valitsemaansa aineetonta kulttuuriperintöä on keskeistä. Tällainen elävä perintö, eli tiedot, taidot, tavat ja arkinen toiminta sekä kodin että työelämän piirissä, on moninaisuuden ja kestävyysmurroksen tavoittelemisen ytimessä. Sen avulla voimme yhdessä luoda moninaisuutta uuteen muotoon.

Kulttuuriperinnön avulla luomme merkityksellistä osallisuutta ihmisten kesken ja merkityksellistämme myös sitä, miten ihmiset elävät osana luontoa. Sitä kautta löytyy yhteys kulttuurin ja ekologisen kestävyyden välille.

Luonnonjärjestelmien ensisijaisuus kulttuuri- ja sivistystyöhön

Ekososiaalisessa sivistyksessä luonnon hyvinvointi nähdään ihmisten hyvinvoinnin edellytyksenä. Voimme voimaantua luomaan ja merkityksellistämään yhdessä uudenlaista elävää perintöä, joka vähentää luonnon ylikuluttamista. Tällaista elävää perintöä voi kutsua tulevaisuusperinnöksi. Siinä on mukana ymmärrys menneestä ja muutoksesta, mikä auttaa hahmottamaan tulevia muutoksia, ja visio kestävyydestä.

Osallisuus ja sen vapaaehtoisuus ovat kulttuurisen kestävyysmurroksen eettisen toteuttamisen edellytyksiä ja siten myös koko kestävyysmurroksen edellytyksiä. Kaikkeen sivistystyöhön on siten mietittävä mukaan tuki ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille sekä sukupolvien väliselle ja lajirajat ylittävälle oikeudenmukaisuudelle.

Muut sarjan blogijutut:

Kotiseutu on osallisuuden kasvualusta

Tuhatmäärin taloja, moninaisia tarpeita

Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteet:

Kotoutuminen, lähidemokratia, ympäristö, kulttuuriperinnön jatkuvuus ja seurantalot ovat Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteiden keskiössä