Lausunto Uusimaa-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnoksista
13.11.2013
Lausunto Uudenmaan liitolle Uusimaa-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnoksista
Kehittämistoimenpiteitä ohjaa kolme strategista valintaa, jotka ovat:
- Kasvun mahdollisuudet – Miten mahdollistamme älykkään kasvun sekä elinkeinoelämän nopean ja joustavan kehittämisen?
- Toimiva arki – Mistä arjen hyvinvointi koostuu: miten asumme, elämme ja liikumme tulevaisuudessa?
- Kestävä luonnontalous – Miten takaamme luonnonvarojen kestävän käytön ja säilytämme luonnon monimuotoisena?
Osana ohjelmaa on laadittu toimeenpanosuunnitelma, jossa kuvataan ohjelman toteuttamisen kärkihankkeet.
Alueiden kehittyminen on ensisijaisesti kuntien ja valtion vastuulla.
Ohjelmassa strategiset valinnat ja niiden tavoitteenasettelu toimenpide-ehdotuksineen suuntautuu painokkaasti teknilliseen ja taloudelliseen toimintaan. Kulttuurinen tarkastelu on valitettavasti jäänyt vähälle. Kulttuuriympäristö, terveys ja hyvinvointi kyllä mainitaan, mutta kovin heikolla painotuksella eikä niihin liittyviä toimenpiteitä ole nostettu riittävästi esiin.
Uudenmaan erityispiirteitä ovat oloissamme suotuisa kasvullinen ympäristö, vaihtelevat luontosuhteet ja pitkään jatkunut asutus, jonka seurausta on monipuolinen ja rikas kulttuuriympäristö viljelyaukeineen ja keskiaikaisperäisine kirkonkylineen ja teineen. Nämä ovat tärkeitä vetovoima- ja viihtyisyystekijöitä sekä työpaikkojen että asumisen suhteen. Sen vuoksi Kotiseutuliitto katsoo, että ne voisi tuoda painokkaammin esille.
Lisäksi haluamme korostaa, että kuntien ja valtion vastuun lisäksi alueiden kehittämisessä on tärkeää tunnistaa yritysten ja elinkeinoelämän rooli, mutta myös luoda mahdollisuuksia saada kuntalaisten, asukkaiden aktiivinen panos mukaan.
Yksittäisiä huomioita ja lisäysehdotuksia seuraavilta sivuilta:
s. 8: Maakunnan kehitystä seurataan bkt:n noin 20 hyvinvointia, taloutta ja ympäristön tilaa kuvaavan muuttujan avulla, jotka kootaan yhdeksi GPI-indikaattoriksi.
Ottaako jokin muuttuja huomioon kulttuuriympäristön? Suomen Kotiseutuliiton mielestä tulisi ottaa huomioon.
s. 9: Uudenmaan kilpailuetu tulee korkeasta osaamisesta, palveluista ja tuotekehityksestä. Elinkeinojen kehittämisen painopiste on osaamisintensiivisissä aloissa.
Yrittäjyyskin ja yritykset tarvitsevat ympäristöä, menestyvä yritys hyvää ympäristöä.
s. 12: Uudellamaalla on hyvät mahdollisuudet lähiruoan tuotannon lisäämiseen: jakelureitit ovat lyhyet, kysyntä on isoissa kaupungeissa sekä suuri ostokykyinen ja laatutietoinen kuluttajajoukko lähellä.
Kannatettava asia, jolla on vaikutusta hoitavasti ja positiivisesti myös kulttuurimaisemaan.
s. 16: Asuntotuotannon edellytysten lisäksi on huolehdittava asuinympäristön laadusta ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä.
Kotiseutuliitto ehdottaa, että tähän lisätään myös kulttuuriympäristön näkökulma. Asuntotuotannon edellytysten lisäksi on huolehdittava asuinympäristön laadusta, kulttuuriympäristöstä ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä.
s. 16: Lähiympäristön laatu ja virkistysalueet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten houkuttelevaa on lähialueella on elää ja liikkua. ympäristön laatutekijöistä erityisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat uusmaalaisille tärkeitä identiteettitekijöitä ja vahvistavat asukkaiden suhdetta elinympäristöönsä.
Pidämme tätä hyvänä ja tärkeänä huomiona.
s. 16: Toimenpiteet, kohta 4.: Laaditaan maakunnallinen viherstrategia, joka sisältää mm. luonnon, virkistyksen ja kulttuuriympäristöjen näkökulmat
Hyvä ehdotus, jonka tulisi kuitenkin painokkaasti sisältää kulttuuriympäristöt. Siksi se olisi hyvä nimetäkin kulttuuriympäristö- ja viherstrategiaksi.
s. 19: Uudenmaan alueen luonto on erittäin monimuotoista ja rakennettuun ympäristöön liittyvät kulttuuriarvot ovat suuria.
Näin todetaan tekstissä, ihan oikein, mutta pitäisi toimenpiteissä ottaa vielä paremmin huomioon.
s. 22: Hiilineutraali Uusimaa:
– uusien ja vanhojen rakennusten, liikennejärjestelmän, infrastruktuurin ja energiaratkaisujen kehittämisen. Korjausrakentamisella on merkittävä rooli hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisessa.
Toimenpiteisiin ehdotamme lisättäväksi korjausrakentamisen neuvonnan.
s. 17. Paikallisuus, lähidemokratia ja nuorten osallistuminen -otsikon alla:
…tapahtuva toiminta vahvistaa siteitä asuin- ja elinympäristöön ja tuo asukkaille erilaisia rooleja ja tehtäviä paikallisessa toiminnassa ja kehittämisessä.
Lähiympäristön laatua voidaan kohentaa yhteisöllisesti. Asukkaat voivat parantaa lähiympäristönsä viihtyisyyttä, turvallisuutta ja palveluja omaehtoisilla hankkeilla ja hyödyntämällä tarjolla olevaa tukea. Asukaslähtöinen toiminta tiivistää yhteisyötä ja lisää asuinalueiden houkuttelevuutta pysyvämmin kuin kertaluontoiset investoinnit.
Hyvää tekstiä, mutta toimenpide-ehdotus jää laihaksi.
s. 18: Toimenpide 5:
Edistetään kaupunginosayhdistysten, toimintaryhmien ja vertaisyhteisöjen paikallisia kehittämishankkeita.
Pitäisi täydentää parantamalla osallistumista ja ottamalla huomioon osallisten ”hiljainen tieto” mm. erilaisissa kaavoitushankkeissa.
Pitäisi täydentää kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksillä ja muilla vastaavilla vapaaehtoistoimijoilla kolmannelta sektorilta.
s. 30: Uusia teemoja maakuntakaavoitukseen. ”Edellisten kaavakierrosten tuloksia täydennetään tarkastelemalla viherrakennetta kokonaisuutena, pohtimalla vapaa-ajan palveluita ja asumista, arvottamalla kulttuuriympäristöjä…
Kaavatyössä tärkeänä päivitettävänä asiana on viherverkosto ja sen vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja maakunnan kilpailukykyyn”
Tähänkin esitämme täydennystä: kulttuuriympäristö- ja viherverkosto teemaksi maakuntakaavaan.
Suomen Kotiseutuliitto on muutama vuosi sitten lausunnossaan todennut, että Uudenmaan maakuntakaavassa on puutteellisesti esitetty mm. maakunnallisia kulttuuriympäristökohteita (esim. Hämeessä).
Kun Uudellamaalla on varsin runsaasti – historiasta johtuen – arvokkaita ja vetovoimaisia kohteita, niin ne tulisi keskitetysti koota erilliseksi teemakaavaksi ja ottaa siihen mukaan myös viherympäristö.
Tämä hyödyttäisi erityisesti kulttuurimatkailun kehittämistä ja hankkeistamista. Kulttuurimatkailu on nopeasti kasvavaa ja tällä hetkellä EU:n tilastoissa ”eniten käytetty” kulttuuripalvelujen muoto.
Esimerkiksi ”kuninkaan tie”, keskiaikaisperäinen postitie Turusta Viipuriin, kulkee alueen kautta ja on paikoin hyvin säilynyt.