Lausunto aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelmasta
Suomen Kotiseutuliitto
Lausunto
30.03.2023
Asia: MV/2/06.00.00/2023
Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelma 2023-2028
Lausunnonantajan lausunto
Kommentit kohtaan 1. Suomi sopimuksen jäsenmaana.
Kotiseutuliitto kiittää mahdollisuudesta lausua aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelmasta. On tärkeää, että aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyötä konkretisoidaan toimenpideohjelman avulla.
Aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen ja välittäminen on yksi kotiseututoiminnan perustehtävistä ja keskeinen toiminnan syy ja sisältö maamme moninaisille kotiseututoimijoille ja -yhteisöille. Akkreditoitujen järjestöjen lisäksi monet muutkin kansalaisyhteiskunnan tahot antavat oman panoksensa sopimuksen toteuttamiseen. Luvussa kaksi tuodaankin esiin kansalaisjärjestöjen roolia.
Elävän perinnön rinkien toiminnassa olisi tärkeää huomioida laajasti erilaisia aineettoman perinnön ulottuvuuksia. Kaipaisivatko esimerkiksi ruoka- tai juhlaperinteet vastaavaa rinkitoimintaa, vai olisiko syytä laventaa jo olemassa olevien rinkien tarkastelukulmia myös näihin teemoihin?
Kommentit kohtaan 2. Toimijat aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyössä.
Aineettoman perinnön tunnistamisessa ja säilyttämisessä keskeistä on toiminta paikallistasolla. Ilman paikallista toimintaa ei ole elävää perintöä. Paikallisen toiminnan ja paikallistoimijoiden huomioiminen on välttämätöntä toimenpideohjelmassa ja sen priorisoiminen keskeistä erityisesti luvuissa 2–4 ja 8.
Aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen ja välittäminen on yksi kotiseututoiminnan perustehtävistä ja keskeinen toiminnan syy ja sisältö maamme moninaisille kotiseututoimijoille ja -yhteisöille. Kotiseutu- ja kulttuuriperintöyhdistykset, kotiseutu- ja muut paikallismuseot ovat erityisen merkittävässä roolissa aineettoman kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristöjen ja niihin liittyvän elävän perinnön suojelutyössä. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota usein vapaaehtoisvoimin toimiviin kotiseutuarkistoihin. Arkistoihin liittyvissä toimenpiteissä myös kotiseutuarkistot tulee huomioida.
Luvussa kuvattujen 28 kulttuurikeskuksen lisäksi maamme noin 2000 seurantaloa toimivat lähiseutujensa paikallisina kulttuurikeskuksina. Niiden roolia paitsi rakennusperinnön myös elävän perinnön ylläpitäjinä on hyvä korostaa. Aineeton kulttuuriperintö on erottamaton osa kiinteää kulttuuriperintöä mm. muistitiedon ja suullisen perinnön muodossa. Tämä yhteys on hyvä muistaa tunnistamis- ja suojelutyössä. Seurantaloihin ja myös paikallismuseoihin liittyy paljon rakennusperintöön linkittyvää elävää perintöä, esimerkiksi kestävän korjaamisen taidot, talkooperinteet sekä iltama- ja juhlaperinteet. Näiden vaalimisessa yhteisöllisten talojen toiminnan ympärille muodostuvat yhteisöt ovat ratkaisevassa roolissa.
Kommentit kohtaan 3. Strateginen kehitys ja rahoitus.
Kotiseutuliitto pitää tärkeänä, että julkista rahoitusta ohjataan myös kolmannen sektorin toimijoille ja että aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyöhön suunnataan riittävät resurssit. Kuntien lisäksi myös kolmannen sektorin yhteisöjen kanssa on tärkeää jatkaa toimenpiteitä aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamiseksi yhteisöissä.
Kommentit kohtaan 4. Koulutus ja kasvatus.
Koulutuksen ja kasvatuksen rooli aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa on erityisen tärkeä. Kotiseutuliitto kiittääkin laajasta toimenpideluettelosta.
Formaalin koulutusjärjestelmän lisäksi kolmannen sektorin rooli kasvattajana on merkittävä. Esimerkiksi kotiseutukasvatuksen keinoin välitetään paikallista kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle. Myös ylisukupolvinen oppiminen ja kulttuurinen moninaisuus tulisi huomioida nykyistä painokkaammin. Kolmannen sektorin vapaaehtoistoimijoiden osaamista elävän perinnön tunnistamisessa ja suojelussa on edelleen tärkeää lisätä.
Kulttuuriperinnössä, myös aineettomassa, on myös aiheita, joihin liittyy kipeitä muistoja. Niiden käsittely on erityisen haastava mutta palkitseva tehtävä ja se vaatii erityisiä työkaluja ja huomioimista. Tämän perinnön parissa tunnistamis- ja suojelutoiminta voi olla avuksi mm. ristiriitojen lieventämisessä ja sovittelussa.
Kommentit kohtaan 5. Tutkimus suojelutyön tukena.
On tärkeää, että tutkimusyhteistyö on vahvasti mukana myös kansalaistoimijoiden parissa esimerkiksi elävän perinnön rinkien työskentelyn kautta.
Kommentit kohtaan 6. Näkyvyys ja media.
Viestintäyhteistyö monenlaisten toimijoiden kanssa on tärkeää ja kannatettavaa. Kansalaisjärjestöt tavoittavat jäsenistöään laajasti ja esimerkiksi valmiita tiedotteita tai kuva- ja videoaineistoja on mahdollista levittää niiden kautta tehokkaasti. Myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien viestintä tavoittaa tapahtumajärjestäjiä sekä kunta- että järjestösektorilta.
Kommentit kohtaan 7. Kansainvälinen yhteistyö.
Kansainvälistä yhteistyötä on myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien elävän perinnön teemavuosi 2023. Kansainvälistä yhteistyötä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien parissa on syytä jatkaa teemavuoden jälkeenkin.
Kommentit kohtaan 8. Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnassa.
Aineettoman kulttuuriperinnön rooli ja mahdollisuudet kestävän elämäntavan edistämisessä on huomioitu viime vuosina entistä painokkaammin – erinomaista. Kestävyysmurros on välttämätön, ja aineettoman kulttuuriperinnön rooli siksi oleellinen. Toimenpiteet kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kestävyyden ja moninaisuuden edistämiseksi ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä. Kotiseutuliitto kannattaa niitä ja toteuttaa toimia mielihyvin yhteistyössä Museoviraston ja laajan toimijajoukon kanssa.