Vuoden kaupunginosaksi valittiin aktiivinen ja idyllinen Turun I kaupunginosa

13.5.2021 Tiedote
Sirkusduo Circ2M Piispankatuyhdistyksen kesäjuhlilla Tuomaanpuistossa 2019. Kuva Terhi Arell.

Keskustan tuntumassa sijaitseva Turun I kaupunginosa on valittu Vuoden kaupunginosaksi. Alue sijaitsee Aurajoen itäpuolella – näkyvimpänä maamerkkinä Turun tuomiokirkko. Kaupunginosassa ovat myös Turun yliopisto ja Åbo Akademi.

”Turun 1. kaupunginosa toteutti hienosti tämän vuoden kilpailun pääkriteerin uusista kumppanuuksista erilaisten toimijoiden kanssa. Turkulaiset tekevät yhteistyötä mm. läheisten yliopistojen kanssa. Myös eri yrittäjien kanssa tehtyä yhteistyötä nostettiin ehdotuksissa esiin”, kertoo Vuoden kaupunginosaraadin puheenjohtaja Tuula Salo valintaperusteista.

”Paikallinen asukasyhdistys sai kiitosta myös uusien pysäköintimuotojen selvittelystä ja käyttöönotosta. Kaikki osoittaa, että yhteistyötä myös kaupungin edustajien kanssa tehdään aktiivisesti. Ja sitten se motto. ”Miksi Pariisi, kun meillä on Turku.” Maailman laajuinen pandemia ei selvästikään pysäytä turkulaisia”, Tuula Salo toteaa.

Vänrikinkatu, Turku.
Vänrikinkatua. Kuva: Sanna Saarto.

Turun I kaupunginosassa on säilynyt vanhan kaupungin rakenne ja tunnelma. Kaupallinen häly jää taakse. Joen rannassa on edustusarkkitehtuuria, mutta ylempänä on vanhoja on vanhoja, 1920-luvun klassisismia edustavia kivitaloja, joissa asuu asukkaiden mukaan aivan tavallisia ihmisiä.

”Täällä on hienoja portteja, sisäpihoja, vihreitä alueita, joki, lintuja, eläimiä, citykettuja, ihania kahviloita ja ravintoloita, joista yksi toimii esimerkiksi vanhassa leivintuvassa” , ehdotuksen kilpailuun kirjoittanut Sanna Eldén-Pehrsson kertoo.

Luottamusta ja yhteistyötä

Svante Dahlströmin puistikko, Turku.
Svante Dahlströmin puistikon uudet kausivalot. Kuva Pasi Leino.

Kaupunginosassa toimivan Piispankatu-Biskopsgatan ry:n puheenjohtaja Leena Saarto vahvistaa, että Turun I kaupunginosan asukkailla on hyvää yhteistyötä sekä Turun kaupungin, tuomiokapitulin että alueella sijaitsevien yliopistojen Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa.

Alueen suunnitteluun liittyvät kysymykset hoituvat aikaa ja rahaa valituskierroksiin hukkaamatta etukäteisin keskusteluin, joissa mahdolliset ongelmakohdat käydään läpi. Asukkaiden ja organisaatioiden välille on syntynyt luottamusta.

Piispankatu-Biskopsgatan ry perustettiin 1974 alueen suojelemiseksi. Alun vastakkainasettelujen jälkeen asukkaiden ja organisaatioiden välille on syntynyt avoin keskusteluyhteys. Se on johtanut yhteisiin kuntalaisaloitteisiin, joilla on ratkottu esimerkiksi liikenteeseen liittyneitä ongelmia.

Kerttulin kello.
Kerttulinkadulta löytyy kaupunginosan hieno maamerkki – Asukasyhdistys Kerttulin hankkima Kerttulin Kello. Kuva: Henrik Halonen.

“Myös vuonna 1982 perustettu kaupunginosassa toimiva Asukasyhdistys Kerttuli ry. pyrkii vaikuttamaan liikenneratkaisuihin alueen viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Henrik Halonen.

Alueella asuu paljon yliopistoväkeä, opiskelijoita ja luovan työn tekijöitä. Asukaskunnan monipuolisuuden säilyminen on yhdistyksille tärkeää, ja ne iloitsevat viime vuosina lisääntyneestä vuokra-asuntokannasta.  Myös ikähaitari on laaja.

”Meillä on käynnissä sukupolvenvaihdos, kun nuorempi polvi muuttaa takaisin lapsuudenkoteihinsa isovanhempien hakeutuessa helppohoitoisempiin kerrostaloasuntoihin – monilla kakluunit ja puuhellat ovat yhä päivittäisessä käytössä”, Saarto huomauttaa.

Turun ensimmäisessä kaupunginosassa oli ennen paljon teollisuutta. Alueella asui  lapsena myös presidentti Mauno Koivisto. Hän kasvoi Piispankadun ja Tehtaankadun kulmassa, jossa asui niin työväkeä kuin porvaristoakin, ja kävi koulua Kerttulin koulussa Kerttulinmäellä.

Elisa Aaltola – alueella asuva eläimiin, ympäristöön ja moraalipsykologiaan keskittynyt filosofi kommentoi valintaa:

Filosofi Elisa Aaltola Turun Tuomaanpuistossa.
Elisa Aaltola Turun Tuomaanpuistossa. Kuva: Aaltolan arkisto.

Turun I kaupunginosa on täynnä historiaa. Pidän sitä Turun sydämenä, jossa sijaitsee niin Tuomiokirkko kuin yliopistokin. Täällä voi lepäillä vanhojen lehtipuiden täyttämissä puistikoissa tai katsella Aurajoen kulkua.

Vanhat hirsi- ja kivirakennukset muistuttavat menneistä aikakausista ja elävöittävät katukuvaa vaihtelevilla tyyleillään. Mukaan mahtuu myös opiskelijoiden hulinaa ja rientoja, joiden seuraaminen energisoi vanhempaakin väestöä.

Alueella asuu niin eläkeläisiä, opiskelijoita, keski-ikäisiä yksineläjiä kuin lapsiperheitäkin sekä runsain määrin koiria, mustarastaita, naakkoja ja kyyhkyjä.

Eniten asukkaita vaikuttaa määrittävän ystävällisyys ja rento, rauhallinen elämäntyyli. En ole koskaan asunut yhtä turvallisenoloisella alueella – edes maalla eläessäni.

Lisäksi alueelta löytyy laadukkaita ravintoloita, kahviloita, leipomoita, sekä kirja- ja muita kauppoja. Täällä toimii myös aktiivisia asukasyhteisöjä, joiden toimintaan en tosin ole vielä osallistunut. Turun I kaupunginosa on asukkaalle aarre.”

Svante Dahlströmin puistikko, Turku.
Svante Dahlströmin puistikon istutustalkoot 2014 olivat alkusysäys Piispankatu-Biskopsgatan ry:n ja Turun kaupungin yhteistyölle. Yhteisenä tavoitteena on ollut tehdä kaupunkitila eläväksi. Kuva: Kuntec.

Vuoden kaupunginosakilpailu: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kaupunginosa

Aiemmat viimeaikaiset tiedotteet aiheesta:

Satoja rakkaudentunnustuksia kaikille avoimeen Vuoden kaupunginosa -kilpailuun

Haussa Suomen paras kaupunginosa – ehdota suosikkiasi!