Totto kotiseutujulkaisu XXI

Rovaniemen uutisia

Toimituskunta, Harju-Autti, Marketta ja 6 muuta (toim.): Totto kotiseutujulkaisu XXI. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto 2021. 160 s.

Vuosi 2021 oli Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n 70-vuotisjuhlavuosi. Kymmenen kotiseutuaatteen innostamaa henkilöä allekirjoitti yhdistyksen perustamissopimuksen 7.9.1951. Oli juuri selvitty sodasta ja Rovaniemeä jälleenrakennettiin sodan tuhon jäljiltä. Mutta kaikesta tuhosta huolimatta uskallettiin katsoa menneisyyteen ja sitä kautta saada uskoa parempaan tulevaisuuteen. Tätä toiminnan perusajatusta Kotiseutuyhdistys Totto on vaalinut koko toimintansa ajan.

Sen konkreettisena ilmentymänä on komea kotiseutumuseo, yhdistyksen koti, mutta ajatuksissa ja toiminnan suuntaamisessa on jo aikoja sitten lähdetty siitä, että staattisen museon ylläpito ei ole se, jolla voidaan vahvistaa rovaniemeläisten kotiseutuidentiteettiä.

Tähtäimenä on ollut ja on edelleenkin keskuskaupungin ja sen taajamien yhteistyöverkosto, jonka kautta ja nykyajan viestintämaailmaa hyväksi käyttäen saadaan luotua henkinen yhteys, joka tarjoaa historiallista taustatietoa elämän muuttumisesta sukupolvien vaihtuessa, mutta samalla luodaan yhteisöllisyyden tunne, joka innostaa kaupunkilaisia edelleen kehittämään kotiseutuaan kaikilla toiminnan sektoreilla. Mainittakoon, että Kotiseutuyhdistys Totto valittiin vuoden kotiseutuyhdistykseksi vuonna 2018.

Totto

Aika monen olen kuullut kummastelevan, mikä se Totto nyt oikein on. Käsillä oleva julkaisu kertaa tämän seikkaperäisesti. Kyse on samasta ilmiöstä, joka yleiskielessä kulkee nimellä ”vainovalkea”. Siis varoitustulien ketju, joka sytytettiin näkyvältä paikalta toiselle, kun havaittiin vihamielisten joukkojen olevan liikkeellä. Kyse on siis tulesta. Professori Jouko Vahtola on etsinyt totto-sanaan liittyviä paikannimiä ja sellaisia ovat mm. Tuliniemi, Totonkenttä, Totonkallio, Totonvaara ja funktionaalisesti yhteen kuuluvat nimet Vahtiniemi, Merkkivaara, Vartiosaari, Tulisaari.

Näin voidaan ehkä vapaasti tulkita, että Rovaniemen Totto on kotiseutunsa turvana toimiva kulttuurinen vartija, joka osaa ja haluaa reagoida uudistuksiin ilmoittamalla niistä asukkaille etukäteen. Näin kulttuuriympäristön suojelu ja yhteiskunnan uudistaminen kulkevat Toton toiminnassa käsi kädessä. Todettakoon, että tottotuli esiintyy luonnollisesti yhdistyksen pöytästandaarissa ja myös Rovaniemen vaakunassa.

Totto XXI sisältää laajan kokoelman artikkeleja niin yhdistyksen historiasta kuin tämän päivän toimintamuodoista. On ilolla todettava, että Totto on lähtenyt mukaan Kotiseutuliiton tarjoamiin toimintamalleihin, joilla se täydentää omaa ideoivaa toimintaansa. Toimintaraporteista näkee, että yhdistyksen kotiseutumuseo todellakaan ei ole staattinen perusnäyttelymuseo vaan mieluumminkin toimintakeskus, joka tarjoaa elämystoimintaa ympäri vuoden.

Yhdistystoimintaraporttien lisäksi niteessä on suuri joukko rovaniemeläisten elämään liittyviä katsauksia, juttuja ja tarinoita sekä loppuosassa parikymmentä pyydettyä kirjoitusta nuoruusmuistoista, jotka ajoittuvat 1850-luvulta 1980-luvulle.

Lassi Saressalo