Langansuuntaan

Käsityönaisen tarina

Avelin, Liisa: Langansuuntaan. Ella Mussalo kymiläisen käsityöperinteen vaalijana. Kymenlaakson museo 2021. 145 s.

Ella Mussalo syntyi vuonna 1925. Hänen sukujuurensa johtavat Mussalon saareen Kymin pitäjässä, joka pakkoliitettiin Kotkaan vuonna 1977. Mussalo esiintyy vanhoissa kartoissa paikannimenä jo 1500-luvulla. 1600-luvulla sieltä löytyvät ensimmäiset kantatalot, joista Mussalon talo on yksi. Ella Mussalo tunsi hyvin kotiseutunsa kansanperinteen, tähän vaikutti myös se, että hänen perheessään asui itäsuomalaiseen tapaan kolme sukupolvea, joten perinnetiedon siirtyminen oli luontevaa. Vaikka Ella ei juurikaan puhunut sukutaustastaan, hänestä aikalaistensa mielestä saattoi aistia, että hän oli ”joku”, kymiläisen mahtisuvun jälkeläinen.

Ella omaksui myös sukunsa ja perheensä kautta oikeistolaisen isänmaallisen maailmankuvan, mistä kertoo muun muassa hänen aktiivitoimintansa Lotta -Svärd -järjestössä niin kauan kuin se oli mahdollista. Samaa sukutaustaa heijastaa myös hänen kiinnostuksensa kotiseututyöhön ja museotoimintaan. Hän oli muun muassa perustamassa Kotkan Seudun Kalevalaisia naisia sekä Kymi-Seuraa kotikuntaansa uhanneen pakkoliitoksen alla.

Kun Ella opiskeli Wetterhoffin kotiteollisuusopistossa, hän sai siellä innostuksen tutkia oman kotiseutunsa käsityöperinnettä. Hän toimi käsityönopettajana Kotkan talouskoulussa ja jatkoi syvällistä perehtymistä eteläisen Kymenlaakson kansanomaiseen käsityöperinteeseen. Kymin naisen kansallispuvun syntyminen on paljolti hänen ansiotaan, samoin vanhojen käsityömallien henkiin herättäminen.

Ella Mussalon henkilökuvasta Liisa Avelin siirtyy luontevasti esittelemään laajemminkin kymiläistä käsityöperinnettä. Hän on itsekin kotiteollisuusopettaja, mutta myös kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Ella Mussalon kanssa hän on julkaissut vuonna 1986 tutkimuksen Kymijokilaakson verkkopitsit. Nämä käsityötaidon mestariluomukset ovat tässäkin teoksessa näyttävästi esillä. Ellan vaikutus näkyy voimakkaasti myös pujotuspeitoissa, pirtanauhoissa ja muissa kansanomaisissa tekstiileissä, joita kirjassa esitellään.

Kirjassa tulee esiin myös huoli siitä, että hienon tekstiilikäsityön taso on laskemassa, ja taito jopa katoamassa. Kudonnan ja ompelun koulutusta on viime aikoina voimakkaasti supistettu ja kokonaan lopetettukin. Vaikka käsi- ja taideteollisuusalan täytyy kehittyä ja uudistua, alalla toimivilla tulisi olla mielenkiintoa myös vaalia käsityöperinnettä. Osaavatko tulevat sukupolvet ommella, nyplätä tai kutoa kangasta, kun käsityöoppilaitokset jo nyt myyvät pois turhaksi jääneitä kangaspuitaan?

Lassi Saressalo