Kylistä kasvoi Turku
Kylistä Turuksi
Kupila, Sanna, Kostet, Jenna: Kylistä kasvoi Turku. Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta Turkuun liitettyjen kylien historiaa. Turun museokeskus 2022. 285 s.
Vuosisatojen aikana on monesta kylästä syntynyt yksi kaupunki. Turun museokeskuksen tutkijat ryhtyivät 2010-luvun alussa selvittämään, mistä Turku oikeastaan on muodostunut. Toki tiedettiin, että vanha Turku ulottui Tuomiokirkon ja vanhan keskustan alueelta jokisuuta kohti linnaan asti, mutta kaupunki oli itse asiassa jonkinlainen pallokalan muotoinen asutus, pää kirkolla ja häntä merellä.
Tiedettiin myös, että kaupunkiin on vuosikymmenten myötä liitetty kokonaan tai osittain kokonaisia maalaiskuntia, Kaarinasta, Maariasta, Paattisilta, Kakskerrasta ja Raisiosta. Kaupunki oli ennen kuntaliitoksia ostanut näistä kunnista suuriakin maa-aloja entisten kartanoiden ja maatilojen tiloilta.
Kaupunkia ympäröivät kylät alkoivat sulautua kasvavaan Turkuun jo keskiajalla, mutta laajemmin kaupunki alkoi kasvaa vanhoista rajoistaan 1800-luvulla teollistumisen myötä, sen tuodessa yhä enemmin asukkaita kaupunkikeskuksen liepeille. Alkoi syntyä esikaupunkimaisia keskittymiä ja laajempia omakotialueita, jotka eräässä mielessä valtasivat entiset kyläkeskukset ja niiden viljelyalueet.
Vähitellen yhden tai useamman talon muodostamat kyläkeskukset purettiin uudisrakentamisen tieltä tai ne jäivät puristuksiin kasvavien lähiöiden keskelle. Tämä kehitys ei suinkaan ole ollut vain turkulainen ilmiö, kaikkialla niin Suomessa kuin muuallakin kasvavat kaupungit ja asutustaajamat ovat nielaisseet entiset yksinäistilat tai kyläkeskukset niin, että jäljelle olivat jääneet käytännössä vain paikannimet. Ne kyllä tarkkaavaiselle kotiseutuihmiselle kertovat paljonkin entisistä kyläyhteisöistä ja tiloista, jotka ovat jääneet kasvun alle.
Turun museokeskuksen tutkijat, kaikkiaan kuusitoista kirjoittajaa, entisiä ja vielä nytkin toimessaan olevia ottivat urakakseen selvittää, mistä Turku oikein on muodostunut. Kirjaan saatiin mukaan kaikkiaan 62 kylätarinaa sekä runsaat 400 valokuvaa, joiden avulla kokonaisuus alkaa avautua. Kun mukana on vielä vanhoja ja uudempiakin tilus- ja asemakaavakarttoja, muodostuu tästä ammattimaisesti kootusta ja toimitetusta materiaalista mielenkiintoinen kuva kaupungista ja sen piilevistä juurista.
Kaikkea ei tähän teokseen ole kuitenkaan saatu painettua. Siksipä on päädytty ratkaisuun, joka jättää Hirvensalon, Ruissalon, Kakskerran ja Paattisten kylät pois. Niistä onkin 2000-luvulla ilmestynyt erilliset teokset niille kaupungin kasvusta kiinnostuneille, jotka mielivät saada selville, mitä noilla seuduilla on vuosien mittaan tapahtunut.
Kirjan johdantoluvuissa tarjotaan tietoa 1300-luvulla syntyneen kaupungin vanhimmasta asutuksesta, jota on voitu seurata arkeologisten kaivausten avulla. On selvinnyt, että kaupunkirakennusten alta paljastui hyötykäyttömaata.
Kaupunki ei siis rakentunut tyhjästä tyhjälle maalle vaan viljelysten päälle. Syntyi pieniä kyliä ja kun 1700-luvulla entiset kruununtilat saatiin perintötiloiksi ja kun nämä puolestaan synnyttivät torpparilaitoksen asukkaineen, ympäröi kaupunkikeskusta lukuisten pienten kylien ja tilusten verkosto.
Tilojen omistajat huomasivat, että myös hyödyntämätön maa kävi kaupaksi ja näin asutettiin kalliomaastot, ja lopulta myös peltomaa alkoi jäädä asutuksen alle. Kokonainen luku on omistettu monimuotoisille kuntaliitoskysymyksille. Kasvun vuosina Turku ei ollut kovinkaan halukas ottamaan taloudelliselle vastuulleen sen rajojen liepeille syntyneitä taajamia. Lopulta kuitenkin viimeisetkin liitokset saatiin vuoteen 1988 mennessä päätettyä naapureiden vastustuksesta huolimatta.
Kirjan oivallinen valokuva-aineisto tarjoaa todellisen seikkailumatkan entisiin kyläkeskuksiin ja yksittäistaloihin. Kun niitä katselee ja vertaa tämän päivän miljöihin, voi todella nähdä konkreettisesti kaupungin kasvun, mutta samalla myös havaita, kuinka vanhempaakin kulttuurimaisemaa vielä on löydettävissä uuden rakennuskannan joukosta. Ulla Kujansuun hoksaava ja informoiva taitto kruunaa tämän kuudentoista asiantuntijan tuottaman turkulaiselämyksen.
Lassi Saressalo