Niinimäen kyläkirja

Kuutostien varrelta

Lehto, Sirkku ja kirjatyöryhmä: Niinimäen kyläkirja. Yhteistyön voimaa. Niinimäen kyläyhdistys 2018. 259 s.

Kirjan kansi kertoo usein, mikä sisällössä on keskeistä. Niinimäen kyläkirjan kantta hallitsee otos, joka löytyy myös sivulta 87, päiväämätön kuva ilmeisesti vuosilta 1949–1952, jolloin opettajana oli kuvassa mukana oleva Signe Lahtinen (ja koiransa Erri). Kuvalla kerrotaan koululaitoksen merkityksestä suomalaiselle kyläyhteisölle ja kirjan nimessäkin olevalle yhteistyölle. Koululaiset ovat kokoontuneet kuvan ottoon kesken koulupihan siivoustalkoita ilmeisesti keväällä ennen luonnon heräämistä.

Ylärivin kuvassa keskellä on pysäytetty hetki Laurilan pellolta ajalta ennen leikkuupuimureita ja paalauskoneita (s. 165). Siinä ollaan elopellolla ja poseerataan kuhilaan vierellä, takana on hevosvetoinen itsesitoja, jollainen oli käytössä 1950- ja 1960-luvuilla ennen leikkuupuimureiden yleistymistä. Se oli amerikkalainen niitoksen lyhteiksi sitova niittokone.

Ylärivissä oikealla on kuva sivulta 143, jonka tekstinä on lyhyesti ”Naisten töitä”. Ollaan tuvassa. Edessä naishenkilö ompelee ilmeisesti kansallispuvun hameeseen jotakin, vieressään Singer-ompelukone. Keskellä nuorempi nainen työskentelee kangaspuilla ja takana kaksi naista kerii lankaa vyyhdeltä. He istuvat sängyllä, jonka alla on pärekori, takana seinällä on ryijy. Kaksi (poika)lasta istuu lattialla, jossa on räsymatot. Harmoninen tosin lavastettu ”ompeluseurakuva” naisten askareista, vaatetuksesta päätellen sekin 1950-luvulta.

Ylhäällä vasemmalla ollaan taas koulun pihalla, nyt pelaamassa neljäämaalia. Kuva on sekin lavastettu, koska etualan tytöt, jotka on pantu sieppareiksi ovat aivan liian vaarallisen lähellä. Sukupuolirooleja korostaen pojat ovat aktiiveja, syöttäjä ja lyöjä, tytöt passiivisia vastaanottajia tai sivulla seisojia. Ollaan Kymenlaaksossa, pesäpallon ja neljänmaalin kotiseudulla.

Niinimäki sijaitsee valtatie 6:n molemmin puolin n. 12 kilometriä Kouvolasta Helsingin suuntaan. Elimäen Kirkonkylään on matkaa 14 km. Niinimäen niminen entinen koulupiiri käsittää neljä kylää, jotka kuuluivat vuoteen 2009 asti Elimäen kuntaan, joka sitten tuona vuonna liitettiin perustettavaan Kouvolan kaupunkiin, Sen muodostavat kuusi Pohjois-Kymenlaakson entistä kuntaa: Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala, Elimäki ja Jaala.

Niinimäen kyläyhdistys perustettiin vuonna 2002, ja jo silloin yhdeksi toiminnan keskeistavoitteeksi tuli kyläkirjan tuottaminen. Asia oli ”hautumassa” kunnes vuoden 2015 tienoilla ryhdyttiin toimeen, vuonna 2016 perustettiin kirjatyöryhmä, joka sai opastusta Kouvolan kansalaisopistossa, alettiin koota aineistoa, muisteluita, valokuvia, dokumenttiaineistoa eri lähteistä. Ja katso, kirja valmistui pika-ajassa ja julkistettiin vuonna 2018!

Kannen kuvakavalkadi tarjoaa lähtökohdan kyläkirjan tarkastelulle. Sen johtavana ajatuksena on ollut etsiä ja löytää kyläläisiä yhdistäviä tekijöitä. Niitä ovat olleet ennen kaikkea kylien koulut, jotka saattoivat lapset yhteen sivistyksen ja harrastusten pariin. Koulusta onkin kirjassa kymmeniä sivuja tekstiä ja hienoja luokkakuvia, jotka kertovat paljon ajan kulusta.

Yhteistä ovat olleet myös kirkollinen ja muu hengellinen elämä kinkereineen, pyhäkouluineen, kuoroineen ja rukoushuoneineen, erilaiset yhdistykset kuten Maamiesseura, Martat, Kudontapiiri, urheiluseura Niinimäen Näpäys (sic!), Riistapojat ja lopulta tietenkin Niinimäen kyläyhdistys.

Kyläkirja tarjoaa toki muutakin mielenkiintoista, se katselee elämää tavanomaisista erottuvien persoonien kautta, se tarjoaa tutkitun näkymän ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitustöihin. Kertoo kuinka pelättiin desantteja (joiden tähtäimenä oli mm. läheisen Korian rautatiesillan tuhoaminen), evakkojen tulon kylälle ja muistaa sankarivainajat.

Mutta tärkeätä nykyiselle ja tuleville sukupolville ovat myös muistelut kylien arjesta ja juhlasta. Muistellaan myymäläautoa, maakaasuputken upottamista peltoon, kyliä halkaisevan kuutostien rakentamista viisikymmentäluvun lopulla yhtä hyvin kuin sähkön tuloa viime vuosisadan alkupuolella tai puhelinyhteyksien tuloa taloihin. Eletään elopellolla, kuten kansikuvassakin, lypsetään, kitketään, tuotetaan hunajaa, muutetaan maisemaa soramonttuja kaivamalla. Ostetaan, myydään. Tehdään kaikkea, mitä maaseudulla vuosikymmenten myötä on ollut tapana tehdä.

Osittain muistoja kultaa menneen ajan positiivinen utuisuus, mutta niinhän muistoille useimmiten käykin. Miksi välittää tuleville sukupolville muuta kuin positiivista tai sellaiseksi muuttunutta kuvaa menneestä.

Tuskin Kouvolan nykyiset herrat tietävät, millaista elämää sen nykyisessä kaupunginosassa on eletty ja eletään! Olisi syytä tietää. Ja lukea kyläkirjoja.

Lassi Saressalo

Tiedustelut: Niinimäen kyläyhdistys,
p. 0400-804732, sakari.suikkanen(at)gmail.com