Kun Kaipiossa elettiin Rajaloiden aikaa

Opettaja kaiken keskellä

Koskela, Jouni: Kun Kaipiossa elettiin Rajaloiden aikaa… Kun isä koulua lämmitti ja 110 muuta tarinaa koulun ja kylän yhteisestä 111-vuotisesta historiasta. Kyröstieto Ay 2019. 245 s.

Jouni Koskela on aktiivi kotiseutukirjoittaja. Käsillä on neljäs hänen Kyrönjoki-sarjaansa kuuluva muisteluteos (aiemmat vuosina 2014, 2015 ja 2017). Tai ehkä muisteluteos on hieman väärä ilmaisu uusimmasta teoksesta, siinä yhdistyvät kirjoitettu paikallishistoria, sanomalehtiaineisto, arkistotietoaines sekä suullinen perinne kirjoittajan omiin muistikuviin.

Tuloksena on sirpaleinen, mutta paikallisesti loogisesti etenevä kertomuskokoelma, jonka pääkohteeksi Koskela sijoittaa Kaipion kylän, Hämeenkyrön keskustasta kymmenisen kilometriä länteen.

Ja vielä tarkemmin kyläelämän keskiössä on opettaja Matti Artturi Rajala ja tämän Iida-vaimo, apuopettaja. Molemmat olivat syntyneet Hämeenkyrön ulkopuolella, Matti Somerolla ja Iida Laukaalla, mutta asettuivat Kaipion kylään opettajiksi vuonna 1915 ja olivat yhtä välivuotta lukuun ottamatta 41 vuotta kylän sivistystyön eturivissä 1970-luvun puoliväliin, jolloin siirtyivät tuonilmaisiin. Itse tarinat tuovat lukijansa ja Kaipion koulun vuoteen 2016, jolloin koulu lakkautettiin.

Tämä Matti Artturi olikin melkoinen tekijä, niin kylällään kuin Hämeenkyrössä laajemminkin. Oli suomalaismies parhaasta päästä, mutta selvisi punakaartin ajasta naarmuitta, oli Osuuskassan perustajajäseniä, Osuusmeijerin alkuunpanija, oli Maito-Pirkan perustajia, perusti Pienviljelijäyhdistyksen ja toimi Osuuskaupan myymälätoimikunnan puheenjohtajana, perusti Kaipion kylälle Sonniosuuskunnan, oli kunnanvaltuutettu ja erityisesti tiukka ja ankara lastenkasvattaja ja hiihtomies henkeen ja vereen.

Rajalaan kietoutuu keskeinen osa Koskelan pakinanomaisesta tekstistä. Koko teos on rakennettu otsikoinnin Kun…jotain ja jotain, kuten koko kirjan otsikostakin jo selviää. ”Kun Rajalat Kaipioon tulivat…,Kun Suomea ja koulua venäläistettiin…, Kun Rajaloille lapsia syntyi…, Kun opettaja Rajala kanalaa piti ja muutakin maataloutta harjoitti… Siinä muutama otsikko, jotka antavat kuvan kerronnan tyylistä. Pieni ilkikure Koskelalla silmissään on ollut, kun hän on yhdistellyt taustatietoja ja folklorea pikkupakinoiksi, jotka kertovat Kaipion kylän elämästä historian eri vaiheissa sadan kymmenen vuoden ajalta.

Tarinoissa elää muuttuva maaseutu, pikkukylä, jonne sivistys ja järjestys tuli koulun myötä – ja opettajien. Opettajathan olivat 1800-luvun loppuvuosilta aina peruskouluun ja pikkukoulujen lakkauttamiseen asti kylän ehdotonta sivistyneistöä, ”jumalasta seuraavia”, joiden kautta suuren maailman uudennokset kyliin saapuivat. Ja kuntatasolla kuuluivat toki herrasväkeen ja vaikuttajakermaan.

Koskela kietoo kokonaisen maailmanmuutoksen tarinoihinsa ja siinä mielessä antaa arvostuksen ansaitsevan kuvan hämeenkyröläisestä maaseutukulttuurista. Tokihan suuri osa tarinoista on pikkukylän ja pikkupitäjän tapahtumia, hiihtokilpailujen tuloksia ja satunnaisia tapahtumia, jotka ovat jääneet paikalliseen suulliseen perinteeseen tai ovat tavoitettavissa paikallislehden pikku-uutisista. Näitä ”littlejuttuja” – Veikko Huovista lainatakseni – Koskela sitten täydentää asiakirja-aineistolla ja rakentaa näin laajempaa kontekstia sinänsä sisäänlämpiäville tarinoille.

Mutta pienellä vaivalla olisi tällaisesta tarinakokoelmasta saanut paikallishistoriaa paremminkin hyödyntävän aineiston. Kun Koskela nyt kumminkin oli hakenut lähdeaineistojaan niin arkistoista, lehdistömateriaalista, kirjallisuudesta, olisi suonut tätä työtä myös hyödynnettävän.

En tarkoita tekstiin sisällytettyä lähdeviitteistöä, mutta ehkä tarinoiden perään tai kootusti kirjan loppuun luvuittain olisi voinut liittää viitteet käytetystä dokumenttiaineistosta. Näin olisi historiantutkijoilla ollut ainakin jossain määrin parempi työkalu mahdollisesti kirjoitettavan laajemman paikallishistorian kokoamiseen ja tarinallistamiseen.

Hämeenkyröläisiä ja varsinkin kaipiolaisia tällainen tarinointi varmaan kovastikin kiinnostaa, ehkä joitain muitakin.

Lassi Saressalo

Tiedustelut: Kyröstieto Ay p. 050 5272 129