Köyliist 16

Monipuolista kotiseututyötä Köyliössä

Orpo, Hannu; Vahteristo, Samuli; Santala, Hanne: Köyliist 16.. 20 vuotta kotiseudun parhaaksi. Köyliö-seura 2020. 107 s.

Köyliö-seura perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1969, mutta sen puuhahenkilöiden puhti vetää uutta kotiseutuyhdistystä loppui jo parin vuoden kuluttua, ja yhdistys lakkasi käytännössä toimimasta jo vuonna 1971. Parikymmentä vuotta myöhemmin heräsi huoli siitä, että köyliöläisen elämänmuodon ja perinteen säilyminen oli jäänyt liian vähälle huomiolle. Vaikka eri tahoilla oli yrityksiä perustaa ja ylläpitää köyliöläisyyttä ja koota siihen liittyvää kulttuuriperintöä, vaikutti siltä, että työ oli koordinoimatonta ja siksi ei vastannut ajan vaatimuksia.

Näinpä koottiinkin yhteen eri tahon toimijoita, kotiseutuihmisiä ja muita, ja päätettiin toukokuussa 2000 perustaa uusi Köyliö-seura vaalimaan köyliöläisen kotiseutuhengen eri ilmenemismuotoja, kehittämään kotiseutua ja tähyämään myös tulevaisuuteen. Kuluneet 20 vuotta ovat osoittaneet, että tehtävä on otettu tosissaan ja vaikka Köyliö kuntana liitettiinkin Säkylään vuonna 2016, ei into ylläpitää kotiseutuhenkeä ja kulttuuriperinnettä laantunut – pikemminkin päinvastoin.

Yksi keskeinen köyliöläiseen kulttuuriperintöön liittyvä ilmiö on legenda piispa Henrikistä ja köyliöläisestä talonpoika Lallista, joka olisi surmannut tämän piispan Köyliönjärven jäällä. Legendasta ja siihen myöhemmin liittyneestä Piispa Henrikin surmavirrestä on taitettu peistä tutkijoiden kesken vuosikymmeniä. Oliko Henrikiä ollut lainkaan olemassa, oliko katala Kerttu, joka valehteli Lallille piispan ottaneen talon antimia niistä maksamatta, oikea henkilö vaiko vain legendan ja surmavirren syyllistämä tarpeellinen välikappale.

Nämä köyliöläiseen Lalli-perinteeseen kuuluvat käsitykset eivät ole lannistaneet pitäjäläisiä, vaan he ovat vuosia esittäneet surmavirttä ja viettäneet Lallin pitoja, valinneet vuosittain keskuudestaan Lallin ja Kertun ja muutoinkin pitäneet yllä perinnettä. Säkylän nykyinen kunnanvaakuna on alun perin vahvistettu Köyliön kunnanvaakunaksi 26. syyskuuta 1950. Sen suunnittelivat Into Linturi ja Yrjö Rintala. Se siirtyi yhdistyneen Säkylän kunnanvaakunaksi kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2016. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves”. Se sai aiheensa Piispa Henrikin surmasta.

Ja seisoohan hirveä murhamies, myös kansallissankariksi nostettu Lalli edelleen kylänraitilla.

Mutta Köyliö-seuran toimintaan kuuluu paljon muutakin. Alkuvuosina kehitettiin hanke, jonka kautta koottiin perustietoja köyliöläisistä taloista ja niiden asukkaista, sittemmin jatkettiin jo ennen seuran perustamista aloitettua valokuvien keruuta. Laaja ulkopuolelta rahoitettu ”Köyliö-taksvärkki” -hanke kehitti alueen imagokuvaa ja teki Köyliötä valtakunnallisesti tunnetuksi, keräsi yhteen myös ulkoköyliöläiset, kartoitti yrittäjät ja avusti eri tahoja kotisivujen perustamisessa ja muillakin tavoin toimi Köyliön parhaaksi.

Perustettiin julkaisujaosto, jonka työn tuloksena käsillä on nyt jo kuudestoista Köyliist…-teos. Vuosituhannen toisella vuosikymmenellä perustetiin Köyliö-päivät, jatkettiin valokuvien keruuta ja tunnistamista sekä muuttamista digitaaliseen muotoon. Kuva-arkisto sai myös tunnustusta mm. Kotiseutuliitolta. Hanke nimettiin vuoden 2013 kotiseututeoksi.

Seura osallistui myös kuntaliitoskeskusteluun ja keräsi siihen liittyen mm. kouluperinnettä ja esineistöä koulumuseoon. Kuntaliitos todettiin valitettavaksi, mutta välttämättömäksi, ja prosessi vahvisti entisestään köyliöläisten koiseutuharrastusta etenkin, kun Säkylän uusi kunta lupasi tukensa seuran toiminnalle.

Näin on käynytkin ja seuran toiminta on jaksanut kiinnostaa kuntalaisia yli entisten kuntarajojen ja tempaissut mukaan myös ulkoköyliöläiset, jotka perustivat vuonna 2009 Köyliön Ystävät -jaoston, joka toimii ainakin Turussa ja Tampereella ja jonka jäsenet ovat vieraillet Köyliön eri kohteissa, mutta muuallakin kulttuurimatkailun merkeissä.

Kaikesta tästä ja paljosta muustakin kertoo Köyliö-seuran tuorein julkaisu Köyliist 16. 20 vuotta kotiseudun parhaaksi. Sen liitesivulla on lueteltu niiden kymmenten ja kymmenten aktivistien nimet, jotka ovat tehneet pyyteetöntä työtä köyliöläisen kotiseututyön hyväksi.

Lassi Saressalo