Sastamalan wanhat talot

Sastamalan talokulttuuria

Pylsy, Katariina: Sastamalan Wanhat talot I, II ja III. (Omakustanne 2017, 2018, 2019), Sastamalan joulutalot (Omakustanne 2018).

Sastamalan Elävän maaseudun vastuualue järjestää muun muassa vuonna 2017 alkunsa saaneen Sastamalan Wanhat Talot –tapahtumaa. Tapahtuma on osa Suomen Kotiseutuliiton koordinoimaa Euroopan kulttuuriperintöpäivän valtakunnallista ohjelmaa. Katariina Pylsy on tapahtuman pääorganisaattori ja vuonna 2018 toteutetun Sastamalan joulutalot-tapahtuman järjestäjä. Molemmat ovat osa Sastamalan kaupungin maaseutupolitiikkaa.

Wanhat talot -tapahtumaa varten Pylsy on kiertänyt nyky-Sastamalan entiset pitäjät, Vammalan, Suodenniemen, Mouhijärven, Karkun, Kiikan, Keikyän ja Kiikoisen ja kuvannut maaseudun ja kaupunkikeskuksenkin vanhoja rakennuksia. Tavoitteena ja toteutuneena tuloksena on vuosittain julkaistu vihkonen, jossa laadukkain valokuvin esitellään seutukuntien rakennuksia.

Rakennusten ”wanhuus” (miksi ihmeessä tällaisissa tapauksissa käytetään kaksinkertaista W-kirjainta!) tarkoittaa, että ne ovat valmistuneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ennen toista maailmansotaa. Mukana on vanhoja kantataloja, väentupia, seurantaloja, kirkkoja ja rukoushuoneita, kauppoja, kouluja, uusista myös vaikkapa huoltoasema, galleria, liikerakennus tai pappila.

Kuvan lisäksi kustakin kiinteistöstä kerrotaan sen osoite, omistaja, rakennusaika ja -materiaali sekä rakennuksen asuin- tai toimintahistoria. Myös rakennusten omistajista kerrotaan se, mikä on tarpeen (toivottavasti henkilösuojalain mukaiset suostumukset on hankittu). Mikäli kiinteistössä on kulkijaa palvelevaa kahvila- tai myyntitoimintaa, se mainitaan.

Nämä opasvihkoset, joita uskon tulevan vielä lisääkin vuosien myötä, liittyvät siis sastamalalaiseen loppukesän tapahtumaan, joka on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivää. Oppaan avulla paikallinen tai miksei ulkopuolinenkin kulkija voi kiertää kyliä ja tutustua Suomen kauneimmaksi mainittuihin seutuihin, niiden rakennuksiin, miljöihin ja hyvässä tapauksessa asukkaisiinkin.

Kunkin vihon loppusivuilla on tiivistettynä numeroidut kohteet ja ne on myös viety kartalle, joten kohteiden löytäminen on helppoa. Koska Sastamala on varsin laaja kunta, vaatii edes ohimennen suoritettava vilkaisu kohteisiin autoilijalta hyvinkin kokonaisen päivän – jos se riittääkään – pyöräilijälle kohteiden saavuttaminen on tosi urakka. Tiedossani ei ole, onko tapahtumapäivänä järjestetty joukkoliikennekuljetuksia kohteille.

Samat kohteet toistuvat luonnollisesti vuosittain eri vihkosissa. Eivät toki kaikki, uusia tulee ja jokunen vanha jää pois- Vuosittain tarjolla on noin viisikymmentä mielenkiintoista tutustumista sastamalalaiseen rakennuskulttuuriin.

Sastamalan Joulutalot noudattaa periaatteessa samaa kaavaa. Se on kuitenkin selkeästi kaupallinen ja sisältää kohteet, joilla on jonkin asteista myyntitoimintaa joulunaikoihin. Ilmeistä on, että siihen on otettu mukaan vain sellaisia kohteita, jotka ovat tunteneet tarvetta markkinoida tuotteitaan.

Kaikin puolin hieno idea, jonka toteutukseen ei varmaan olisi ollut mahdollista ilman Sastamalan kaupungin taloudellista panosta.

Lassi Saressalo