Sadan vuoden kuvamatka

Sadan vuoden kuvat

Rantala, Satu (teksti): Sadan vuoden kuvamatka. Harjavalta valokuvissa 1917–2017. Harjulan Kilta ry 2017. 239 s.

Vähän myöhässähän tämä esittelyteksti tulee, mutta eihän kuva koskaan vanhene. Eikä painettu teksti. Eikä näiden muodostama kokonaisuus. Harjulan Kilta, joka on Harjavallassa toimiva kotiseutuyhdistys, kokosi lähinnä oman muistelupiirinsä kautta laajan kuvakokoelman itsenäisen Suomen ajalta. Tästä kuva-aarteistosta rakennettiin sähköinen näyttely Harjavallan Liikekeskukseen Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Näyteikkunaan sijoitettu kuvaruutu tarjosi ohikulkijalle yhden kuvan jokaista itsenäisyyden vuotta kohti. Kuvatarinan oheen koottiin pienoisnäyttely kertomaan kootusti isänmaan ja Harjavallan vuosikymmenistä.

Tästä syntyi ajatus laajentaa kuvien tarinaa hieman perusteellisemmalla kerronnalla ja työhön innostutettiin harjavaltalaislähtöinen Satu Rantala, joka yhdessä Killan muistelopiirin ja Sirpa Lehtisen, Tapio Routimon sekä Kullervo Tupin kanssa rakensi näyttelystä kuvakirjan, jossa kuvien oheen on koottu paitsi kuvateksti myös pienartikkeleina palanen kunkin vuoden Suomen historiaa, pääasiassa toki harjavaltalaisin silmin katsottuna.

Kirjassa suomalaisten ja harjavaltalaisten historia jaettiin vuosikymmenten jaksoiksi, alussa katsotaan tulevaisuuteen uudessa itsenäisessä Suomessa, sitten eletään laman puristuksissa aina alkavaan sotakauteen ja sen jälkeisiin vaikeisiin vuosiin. Suomi ja Harjavalta selvisivät sodasta ja niukkuudesta ja lähtivät nousuun – koettiin 1950-luvun kasvun vuodet, löydettiin työn lomaan vapaa-aikaa ja sen monipuolistuessa saatiin myös laajempia yhteyksiä maailmalle. Harjavalta muuttui 1970-luvun lopulla kaupungiksi – ei se sinänsä tavallista elämänmenoa muuttanut, mutta olihan nyt hienompaa olla kaupunkilainen! Samaan aikaan muuttui myös kuva, mustavalkoinen vaihtui värilliseksi – miettiä sopii, kumpi antaa taiteellisemman vaikutelman.

Mutta paluuta mustavalkoiseen kerrontaan ei enää 1970-luvun jälkeen ollut. Teksti ja kuvat seuraavat modernisoituvaa Suomea niin kodeissa, kaupungilla kuin työpaikoillakin, antaa tilaa harrastuksille, harjavaltalaisuuden symboleille, paikalliskulttuurille, monimuotoistuvalle yhteiskunnalle, mutta yhtä hyvin yhteisöelämälle, pienelle ja suurelle juhlalle, kaikelle mitä kotiseutukaupungin elämänmenoon kuuluu.

Kuvalähteet on oikeaoppisesti dokumentoitu, loppusivuilla on luettelo käytetyistä lähteistä ja kirjallisuudesta, josta saa lisätietoa kirjan sisällöstä ja Harjavallasta. Turhaan on lähdeluettelossa eroteltu internetlähteet omaksi kokonaisuudekseen, nykyisin nämä pakataan perinteisen kirjallisuusluettelon kanssa yhteen. Onneksi tekstin sisään ei ole rakennettu viitteistöä, se tällaisessa kokonaisuudessa olisi turhaa ja haittaisi lukemista.

Satu Rantala on myös taittanut kirjan – siististi ja yllätyksettömästi, mutta kaiken kaikkiaan satavuotiaan arvoa kunnioittaen.

Nyt Harjavallan Killassa varmaan mietitään, jos ei jo ole mietitty, miten loppuosaa kootusta valokuva-aarteistosta käytettäisiin. Olisiko seuraavana tulossa kymmenen kuvaa kuukaudessa, kuvakertomus vuoden viikoista, nettikuvapaketti jokaisesta vuoden päivästä. Odottava tulee näkemään!

Lassi Saressalo