Tienristiltä torille

Massiivinen tietopaketti Pieksämäeltä

30.5.2016

Hyyrinen, Hannu ja toimituskunta: Tienristiltä torille. Pieksämäen kirkonkylän kyläkirja. Pieksämäki-Seura ry 2015. 506 s.

Tietopaketilla on painoa 1863 grammaa, sivuja 506, takasisäkannessa kokonaiskartta, jossa esiteltävät kohteet on numeroitu, takasivulla kohdeluettelo, sisäsivuilla kunkin kohderyhmän osakartta, sivukoko A4 ja fontin ainakin 14 pistettä. Tämä tekee Pieksämäen kirkonkylän kyläkirjasta jo ulkoisesti massiivisen.

Sitä se on myös sisällöllisesti. Toimituskunta Hannu Hyyrinen, Jaakko Vauhkonen, Asko Hankilanoja, Paavo Kantanen, Markku Poikola, Maiju Laakso ja Ilkka Seppä ovat ydinjoukko, joka toteutti vanhoihin asiakirjoihin, paikallislehtiin ja satoihin haastatteluihin sekä piironginlaatikoista löytyneisiin valokuviin tukeutuvan kertomuksen Pieksämäen kauppalan rakennuksista ja asukkaista sekä tapahtumista 1800-luvulta vuoteen 1962, jolloin Pieksämäestä tuli kaupunki. Oletettavaa on, että seuraava teos Pieksämäen kaupungin elämästä ja tapahtumista on jo työn alla.

Yksi keskeinen tekijä teoksen syntymiselle uutterien tekijöiden lisäksi on ollut Pieksämäen kotiseutuarkisto työntekijöineen. Arkisto sijaitsee kaupungin tiloissa, mutta siitä vastaa Pieksämäki-Seura ja sen sihteeri Ulla Huttunen. Kotiseutuarkistoon on tallennettu teoksessa esitetyt kuvat ja materiaali, ja muuta aineistoa on koottu ainakin kolmen samankokoisen kirjan tarpeisiin. Arkisto onkin yksi niistä, joihin soisi muidenkin kotiseutuarkistoa kokoavien tai sellaista suunnittelevien tutustuvan.

Pieksämäen kirkonkylän kyläkirjan syvin sisällys on niissä 427 rakennuksessa, jotka ovat tai ovat olleet nykyisillä paikoillaan viime vuosisadan alkupuolella, jotkut vielä aikaisemmin. Kun aika on tehnyt työnsä, osa rakennuksista on purettu, mutta teokseen on sijoitettu niiden paikalla olevia nykyrakennuksia entisten talojen ja niiden asukkaiden historian jatkumoksi. Myös tiedot nykyasukkaista löytyvät. Merkillepantavaa on, että uudetkin kuvat ovat mustavalkoisia, näin on Ilmo Jäppisen taitto ja kuvankäsittely voinut luoda harmonisen kokonaisuuden. Kutakin kohdetta on kuvan lisäksi elävöitetty asukkaiden potreteilla, elävillä raittikuvilla ja erityisen ansiokkailla teksteillä, joissa yhdistyvät historiallinen fakta ja muistitieto sekä elävät kuvaukset ihmisistä ja tapahtumista. Näitä tekstejä täydentämään on tuotu Pieksämäen Sanomien ja sen jatkajien Pieksämäen Seudun Sanomien ja Pieksämäen Lehden arkistoaarteet ja aikalaisuutiset ja -kertomukset. Näin elämää Pieksämäen kauppalassa pystyy seuraamaan myös se, joka autolla ohittaa Pieksämäen keskustan sujuvasti tai vaihtaa junaa Pieksämäen asemalla näkemättä juurikaan vanhaa keskustaa tai muutakaan nykypäivän Pieksämäestä.

Eikä tässä vielä kaikki. Teos taustoittaa Pieksämäen seudun luonnonmaantieteen, kertoo kallioperästä, kasvillisuudesta ja eläimistä – tunnuseläin on kahlaajalintu liro (Tringa glareola) ja tunnuskasvi vaivero (Chamaedaphne calyculata). Historia kerrotaan tiiviillä luvuilla kirkkopitäjän perustamisesta, joka sijoitetaan vuodelle 1574, kunnalliselämästä pitäjällä ja kauppalassa vuodesta 1866 alkaen aina kaupungiksi tuloon saakka vuonna 1962. Mielenkiintoista on tutkiskella sotilaallista toimintaa palvelleita rekognosointikarttoja vuodelta 1779, joiden antamaa kuvaa täydennetään elämän kuvauksilla 1800-luvun Pieksämäellä.

Myös sodat saavat omat kuvauksensa. Veljessotaa seurataan lähes päivä päivältä niin Pieksämäellä kuin muillakin rintamilla – toki pieksämäkeläisestä näkökulmasta. Talvisodassa Pieksämäkeä pommitettiin runsaan sadan koneen voimin yhteensä seitsemän kertaa – olihan kauppala rautatieliikenteen solmukohta. Myös jatkosodan tapahtumat saavat omat kuvauksensa. Sankarihautausmaalla on 300 hautakiveä.

Mukava oivallus on ollut koota tietoja ja luettelo Pieksämäen Sanomien lehti-ilmoituksista 1920-luvulta 1940-luvun lopulle tiedot yrityksistä, joita syntyi ripeään tahtiin.

Näiden taustojen pohjalta alkaakin sitten neljäsataasivuinen kertomus Pieksämäen entisistä rakennuksista ja elämästä niissä ja niiden ympärillä.

Kuvadokumentointi on niin tarkkaa kuin vanhojen kuvien osalta voi olla, tarpeelliset tiedot lähdekirjallisuudesta esitetään kunkin luvun yhteydessä.

Hieno tietokirja elämästä ja matkasta Tienristiltä torille. Ja iso fontti on huonompisilmäisellekin mukava lahja, vaikka lisääkin sivumäärää.

Lassi Saressalo

Tiedustelut: Pieksämäki-Seura ry