Jalomäen umpipihan aarteita

Sanat eivät riitä kertomaan

30.1.2015

Kuusisto, Antti: Jalomäen umpipihan aarteita. Jalomäen umpipiha. Sine loco. 2014.

Kun ajaa Tampereelta Poriin Porintietä ja huomaa Ulvilassa katsoa oikealle, tai vastaavasti Porista Tampereentietä Tampereelle ja katsoo vasemmalle, niin siellä se on. Harmaa tiivis rakennusryhmä vain muutaman kymmenen metrin päässä päätiestä. Se on tietokirjailija, keräilijä Antti Kuusiston Jalomäki – tarkemmin sanottuna Jalomäen umpipiha.

Isänsä innoittamana ja opastamana Kuusisto alkoi koota rakennuksia ympäri Satakuntaa ja vähän nykyisen Pirkanmaankin puolelta ja niihin kaikkea, mitä ihmiset entisessä elämässään ovat omistaneet ja käyttäneet. Rakennukset muodostavat kaiketi Suomen ainoan säilyneen, vaikkakin konstruoidun umpipihakompleksin, jossa on kaksi pihaa, miespiha ja karjapiha ja näitä reunustavat tiiviisti toisiinsa kytkeytyvät erilliset rakennukset.

Mutta ne muodostavat vain kuoret Kuusiston mahdottoman laajoille kokoelmille, joita hän on koonnut aina vuodesta 1968. Taloja, ulkorakennuksia, huonekaluja, astioita, taideteoksia, tuotepakkauksia, lasiesineitä, valaisimia, lastentarvikkeita, leikkikaluja, soittimia, mainoskylttejä, eri järjestöjen merkkejä ja symboleita, koruja, kelloja, asusteita ja niiden tekovälineitä, kuppaustarvikkeita, rukinlapoja, tekstiilityövälineitä, tervanpolttotyökaluja, aseita, puukkoja, uittotyökaluja, vaunuja ja muita kulkuvälineitä, lukkoja ja paljon, paljon muuta on koottu Kuusiston kokoelmiin, näkyville ja keruukansioihin.

Aiemmin hän on julkaissut kokoelmastaan teoksen Makein kirja: makean ja makeiskääreiden historiaa vuodelta 2013, joka käsittelee nimensä mukaisesti makeiskäärekokoelmaa, joka on lajissaan Suomen suurin. Toinen kokoelmia esittelevä teos on tuore, vuodelta 2014Keräilijän maailma, jossa on mm. korttikokoelmia ja muuta lähinnä paperiesineistöä, joita säilytetään kansioissa. Kaikkiaan Kuusisto on koonnut harrastuksenaan yli sadantuhannen erillisen keruuyksikön kokoelman, joista mm. makeiskääreiden osuus on lähes seitsemäntuhatta.

Teos lähtee liikkeelle itse rakennuskompleksista ja sen yksityiskohdista. Kansatieteellisestä rakennuskulttuurista kiinnostuneelle tämä osio sekä myöhemmin erilaiset maatalous- ja maaseutukäsityövälineet ja -esineet muodostavat opettavaisen, vaikkakin toki ei-museaalisen kokonaisuuden. Kun tähän lisätään vielä kansanomaiset huonekalut, uunit ja tulisijat, ollaan tilanteessa, jossa tätä mahtiteosta voisi käyttää hyvinkin kansatieteen perusopinnoissa nimenomaan esinetyyppien ja -tuntemisen apuvälineenä. Kuusisto on nimittäin kirjoittanut rakennushistoriasta selkeän oman lukunsa ja joka ikistä kuvaa (jotka hän on ottanut itse) seuraa varsin perusteellinen kuvateksti. Jopa niin, että loppupuolella teosta tekstitoistoon alkaa kiinnittää huomiota.

Mutta ei pelkästään kansatieteilijöille tämä teos ole hyödyllinen. Kyllä kulttuurihistoriasta kiinnostunut siitä löytää paljon nähtävää, luettavaa ja pohdittavaa. Vaikkapa tutustuminen huonekaluja koskevaan kokonaisuuteen tarjoaa lukijalle tyylihistoriaa keskiajasta jugendiin ja funktionalismiin. Itse asiassa kirja sopii mitä parhaiten jokaiselle, joka on kiinnostunut menneisyydestä ja siitä kertovasta esineistöstä. Kuusisto on lisäksi teksteihinsä sijoittanut aikamoisen määrän kontekstitietoa, termien selitystä ja muuta hyödyllistä luettavaa.

Varsinainen museo ei Jalomäen umpipiha ole, eikä sitä sellaiseksi haluta mainitakaan. Vain takakanteen on livahtanut käsite museokokonaisuus, pitäisi kai olla museaalinen kokoelma, mutta eipä tästä lähdetä saivartelemaan. Kokoelma on kerta kaikkiaan mykistävä. Henna Paulakorpi on tehnyt suurtyön taittaessaan teoksen nykyasuunsa. Jotkut tekstiosiot jäävät eri sivulle kuin esinekuva, mutta se ei kokonaisuutta häiritse. Tässäkin mielessä teos on mykistävä ja konkreettisestikin painava (2 kg 744 g) puheenvuoro menneisyyden monipuolisesta hallinnasta.

Kiitos myös etu- ja takakannen umpipihan eritellystä pohjapiirroksesta.

Jos sivulla 252 esitelty Aivazovskin teos on aito, ei voi muuta kuin onnitella Kuusistoa siitäkin.

Kannattaa tutustua!

Lassi Saressalo

Tiedustelut: teosta on saatavilla verkkokirjakaupoista.