Nummisuutareiden naapurit

Lähes kaikki Palojoelta

19.12.2014

Raninen, Tarja (toim): Nummisuutareiden naapurit. Palojoen kyläyhdistys 2013. 404 s.

Yhdessä kaksitoistajäsenisen työryhmän kanssa Tarja Raninen on saanut aikaiseksi itseään suuremman kyläkirjan. Tausta-apuna on ollut Nurmijärven kunta, Eteläisen maaseudun osaajat, Leader-rahoitus ja paikalliset ilmoittajat. Näiden markkinointiviestit on sopivasti taitettu tekstien yhteyteen kokonaisuuden niistä kuitenkaan häiriytymättä. Tässä varmaan on takana teoksen ulkoasun suunnitellut ja toteuttanut Anne Lehtinen, jota kokonaisuudesta on suuresti kiittäminen.

Kun henkilörekisteriin kirjan loppuun on koottu yli 1700 nimeä, kertoo se siitä, että Palojoen historiaa on todella kaiveltu tosimielellä. Aikajakso lähtee käytännössä Aleksis Kiven ajoilta, mikä onkin luonnollista, ja päättyy 1980-luvulle, jotta tulevilla kirjoittajilla olisi jotain tekemistä. Kiven elämä ja tuotanto on luonnollisesti vahvasti esillä kirjan teksteissä – hänen ”paikkansa” on myös sijoitettu karttaan, jonka Ainokaisa Tarnanen muiden selventävien karttojen ohella on teokseen piirtänyt. Jonkin verran toki on viittauksia vanhempaankin historiaan, aina tapauksesta riippuen, erityisesti kun kirjassa siirrytään käsittelemään kylän kantatiloja ja niiden historiaa.

Kiven Palojokea mainitaan teoksessa kansallismaisemaksi ja sitähän se brändättynä onkin. Mutta se on paljon muutakin. Se on elävää historiaa taloineen, maisemineen, teineen, peltoineen, metsineen. Mutta ennen kaikkea kuitenkin kulttuurinen Palojoki Kivi-juhlineen, Taaborinvuorineen ja kulttuurimatkailukohteineen nousee teoksen keskeiseksi sanomaksi. Toki niin, että Palojoen kehitystä seurataan reilun sadan vuoden ajanjaksona, nostetaan esiin paikalliset tarinat historian kohtaamispisteinä, seurataan palojokilaisten kunnostautumisia niin ruotusotilaina, tsaarin armeijassa kuin uutta isänmaataan puolustamassa talvi- ja jatkosodassa. Mutta henkinen ja fyysinen maisema on Aleksis Kiven jo aikoinaan kirjallisesti kuvaama.

Monelle lienee yllätys, että Tuntemattoman sotilaan talvikuvaukset filmattiin Palojoella, mm. Antti Rokan kuuluisa talvinen ammuskelu tapahtui Grannin pellolla, josta pikkupojat myöhemmin kävivät keräämässä hylsyjä. Silja – nuorena nukkunut ja tietenkin Nummisuutarit on niin ikään kuvattu Palojoen maisemissa.

Kirja tarjoaa kyläkirjoille ominaisesti myös katsauksen järjestötoimintaan, harrastuksiin ja urheilutapahtumiin kunnallispolitiikkaa unohtamatta. Koulujen opettajapersoonatkin tulevat kuvattua ja muutkin persoonat, joita tällaisesta kylästä toki löytyy. Ja tietenkin katsaus palojokilaisiin yrittäjiin, jotka, kuten todettu omalta osaltaan ovat osallistuneet teoksen kustantamiseen. Tekstimainonnasta ei kuitenkaan suoranaisesti ole kysymys.

Teoksen lopusta löytyy myös palojoki–suomi-sanakirja, riittävät lähdeviitteet, kuvien dokumentit ja kuten todettu 1700 nimeä käsittävä henkilöhakemisto. Oman hyvän lisänsä tarjoavat etusisäkannen ilmakuva vuodelta 1954 ja vastaava kuva takasisäkannella vuodelta 2009. Kun niitä tutkiskelee tekstiin kuuluvien karttojen ja kuvituksen kanssa yhdessä, tulee vieraammallekin Palojoki tutuksi.

Lassi Saressalo

Tiedustelut: REUNA Kustantamo ja kirjakauppa, p. (09) 7268 9910, tilaukset (at) reunalla.fi (myös verkkokauppa).