Köyliim mukulaim muisteluksii

Moninaisia muistoja lapsuudesta

Köyliö-seuran kirjatoimikunta: Köyliim mukulaim muisteluksii. Lumienkeli ja muita tarinoita vuosien takaa. Köyliist 11. Köyliö-seura 2013. 520 s.

Kaikkiaan liki yhdeksänkymmentä kirjoittajaa tai muistiinmerkitsijää, yhtensä 113 tarinaa, pientä muistelusta tai runonpätkää, keskimittaista mieleenpalautusta tai sivukaupalla mieleen juolahtavia tapahtumia. Aikajana ulottuu 1800-luvulta melkein nykypäivään, pääasiallisesti kuitenkin keski-iän ylittäneiden entisten ja nykyisten köyliöläisten muistoja lapsuusajalta sotien jälkeen ja aina kultaiselle seitsemänkymmentäluvulle.

Tarinat ja muistelukset on järjestetty kylittäin ja niiden sisällä kirjoittajat aakkosjärjestykseen. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että kirjoitukset eivät muodosta minkäänlaista loogista kokonaisuutta, eikä siihen ole pyrittykään. Tekstien järjesteleminen teemoittain olisi kait ollut mahdollista, mutta tuskinpa vain tarpeellista. Tekstisisältöjä ei tässä yhteydessä ole mahdollistakaan esitellä, jokaisella on muistonsa ja mielikuvansa lapsuudesta ja nuoruudesta.

Sen sijaan tekstejä on hienovaraisesti stilisoitu, minkä työn Olavi Linturi on kiitettävästi urakoinut. Pääosa teksteistä on koulussa opittua yleiskieltä, mutta muutama murrejuttukin mukaan mahtuu. Murretekstien ”oikeellisuudesta” olen huono sanomaan mitään. Tekstejä elävöittää kirjoittajien lähettämä mustavalkoinen kuvitus, jonka käsittelystä Jaakko Ojala on vastannut. Hän on myös täydentänyt kuvitusta poimimalla lisäaineistoa Köyliön valokuvat -arkistosta. Valitettavasti kuvista ei selviä, mistä ne on saatu, kenellä on haltijan- tai tekijänoikeus kuviin. Tätä pidän melkoisena epäkohtana, kun ajatellaan nykyisiä arkistolaitoksen sääntöjä kuvien julkisuudesta. Simo Nummi on taittanut kokonaisuuden yllätyksettömästi, mutta siististi.

Kirjan loppusivuilla on kustakin kirjoittajasta lyhyt esittely, joka on hyvä idea. Esittelyistä saattaa lukea, minne kaikkialle ne, jotka eivät ole jääneet kotikunnailleen, ovat vuosien saatossa siirtyneet. Näitä muuttajia on paljon, kaikista kirjoittajista äkkiä laskien jopa 60. Muuttoliike on suuntautunut pääasiallisesti Turun seudulle ja Satakuntaan, kaukaisimmat löytyvät Singaporesta, Saksasta ja Itävallasta. Tämä kertoo kyllä siitä, että kirjan kokoajat ovat onnistuneet tavoittamaan aikamoisen joukon poismuuttaneita. Ja kertoo sen, että nämä taas tuntevat vetoa Köyliöön ainakin muistoissaan ja ovat halunneet antaa panoksensa teokseen. Loppusivulla on kartta, josta selviävät kylien sijainnit Köyliössä.

Niin, tuo otsikon Lumienkeli. Se tulee Tapani Santalan ja Jorma Kallion muisteluksesta, kuinka he toivoivat Jumalalta lunta. Sitäpä alkoikin sataa eikä sateesta meinannut tulla loppua. Pojille tuli huoli, että jospa lunta sataakin loputtomiin. Onneksi Tapanin isoäiti tiesi, että taivaassa on lumienkeli, joka huolehtii pyryn loppumisesta kun lunta on riittävästi!

Lassi Saressalo