Suomen kalliomaalaukset

3.5.2013
Jukka Parkkinen, Tuija Wetterstand:
Suomen kalliomaalaukset
Bongarin käsikirja
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kirjokansi 4
2013
200 s.

Reippailua muinaismaailmassa

Kun pakataan samaan autoon tai kanoottiin kirjailija Jukka Parkkinen ja arkeologi Tuija Wetterstrand ja annetaan jännittävä kohde – entisen maailman jättämät jäljet, kalliomaalaukset –
ja lisätään soppaan reipasta uteliaisuutta, reippailuhenkeä ja näppärää suunnistustaitoa, saadaan lopputulokseksi mielenkiintoinen käsikirja. Opas kalliomaalausten paikoille.

Tekijät selittävät. Ja selittävät paljon. Käytännössä opastavat lukijansa jokaiselle suomalaiselle kalliomaalaukselle. Ensin mennään autolla tai veneellä lähistölle. Sitten kävellen, meloen tai muulla konstilla aarteen lähelle ja lopulta valokuvaamalla ja kuvia käsittelemällä tarjotaan lukijoille selkeitä kuvia kuvista.

Eikä tässä vielä kaikki. Oppaan alkusivuilla kerrataan kalliomaalausten taustoja, viedään lukija hengästyttävälle matkalle paleoarktisen alueen kuvamaailmaan ja annetaan ymmärtää, että nämä muodostavat selkeän oman kuvakielensä maailman muiden kalliomaalausten kuvakielten joukossa. Saamme selkoa maalausten oletetusta kulttuurisesta ja uskonnollisesta taustasta, ja mikäli olemme taipuvaisia hyväksymään Antti Lahelman väitöskirjan teesit, olemme syvällä samanistisessa maailmassa, erätalouskulttuurin ytimessä. Olemme kohteissa, joissa ihmishahmoiset (antropomorfiset) kalliomuodostelmat valvoivat ihmisen liikkumista ja joissa saattoi kuvitella erilaisten voimien asustelevan. Kuvat liittyvät selkeästi metsästysmagiaan ja samalla myös samaanin matkoihin tuonpuoleiseen maailmaan hakemaan sitä tietoa, jonka vainajat ovat vieneet mukanaan.

Kuvat ovat ihmishahmoja, hirviä, näätää muistuttavia pieneläimiä, käärmeitä, kaloja, karhuja, veneitä ja kämmenen kuvia tai pelkkiä punaväriläikkiä. Kaikilla on omat selityksensä, oletetut tahi varmat. Kyse on maailmasta, jota emme enää tavoita. kuvia ei voi lukea, koska ne ovat symbolikieltä, joka aukeaa vain sille, joka itse elää niiden hahmottamassa kulttuurissa – Esi-isiemme ja -äitiemme kulttuurissa tuhansien vuosien takaa.

Kun johdanto on luettu ja maailmankuva hahmotettu, alkaa vaellus kohti maalauksia. Ne esitellään sellaisissa ryhmissä, että niiden tavoittaminen on kulloinkin yhden retken aikana mahdollista. Varusteet esitellään, samoin apuvälineet, kartat, kompassit, navigaattorit, nettimaailman ihmeelliset googlet ja enirot kaikkine mahdollisuuksineen. Ja tietenkin keskeinen kirjallinen ja nettilähdeaineisto, joka tarjotaan oppaan loppusivuilla.

Ja sitten matkaan. Kukin kohdekokonaisuus muodostaa oman päälukunsa. Esittelyn alussa on luettelo paikoista, joista kohde löytyy. Nimien jäljessä on numeroita, jotka kertovat kirjoittajien arvion siitä, miten helppo tai vaikea kohteelle on päästä. Kirjan loppusivuilla on vielä tiivistelmä maakunnittain – siellä on myös seloste saavutettavuudesta. Kohteet on merkitty kartoille, jotka ovat Kauko Kyöstiön käsialaa. Kartoissa on myös punaiset nuolet, jotka kohdistavat maalauksen ja mustat nuolet, joilla merkitään kohdeselostuksen ”lähtöpaikkaa”, siis paikkaa, josta kohdetta lähestytään. Lisäksi annetaan kunkin maalauksen ja lähtöpaikan koordinaatit ja osoitteet navigointia varten. Ja varmuuden vuoksi vielä sanallinen selostus siitä, miten kohteelle mennään. Kohteesta annetaan kuvaus ja maalauksesta vielä selostus ja kuva, joka on käsitelty ja näin saatu maalaus esiin. Siellä täällä on pieniä kainalotekstejä – laatikoita – jossa on kommentteja niin kohteesta kuin reiteistäkin.

Etukannen sisäsivulla on esitetty kohteet tekijöiden ryhmittelyn mukaisesti, takakannen sisäsivulla taas näkyvät kaikki Suomen kalliomaalauskohteet, myös epävarmat.

On siinä ollut pariskunnalla puurtamista. Että kiitoksia vaan valmiiksi katetuista pöydällisistä tai kalliollisista.

Lassi Saressalo

Kirjaa voi tilata Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta: http://kirjat.finlit.fi p. 0201 131 231, sks(at) finlit.fi