Sörkan rysäkeisarit

09.12.2013
Eero Haapanen
Sörkan rysäkeisarit
Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kirjokansi 6
2013, 211 s.

Kalastajista pikkurikollisiksi

Karlssonin veljekset muuttivat Sipoon saaristosta Sörnäisten rantaan 1800-luvun lopulla. He olivat kalastajia. Sörnäinen oli tuohon aikaan levotonta seutua, pääosa asukkaista asui vuokrakasarmeissa, osa kävi tehdastöissä, osa oli merenkulkijoita, osa satamatyöläisiä. Ja osa kalastajia. Karlssonin veljekset asettuivat Sörnäisten rannassa oleville Verkkosaarille, asuivat välillä mantereella, kunnes uuden vuosisadan alussa siirtyivät Vanhankaupunginselällä olevalle Kuusiluodolle, jonne perustivat kalastustilan. Tuolloin meri antoi antejaan runsaastikin ja rysäkalastus kannatti, miehet olivat merellä ja naiset myivät saaliin kaupungin rannassa.

Haapanen kertaa Helsingin laitakaupungin historiaa episodeilla paikallisista muistiin painuneista tapahtumista – murhista, sisällissodan tapahtumista, viinanmyynnistä, salakuljetuksesta. Kaikissa näissä oli mukana myös Karlssonin veljeksiä ja poikia. Ja salakauppaakin harjoitettiin kohtalaisella menestyksellä sisällissodan pyörteissä ja pian sen jälkeenkin.

Kunnes sitten koitti rannikkoväen ja kalastajien kulta-aika, kieltolaki. Pirtulasteja kuljettavat emälaivat odottelivat merellä jakelumiehiä, jotka veneillään noutivat lastin ja purkivat sen sitten jatkokuljettajille rannikon suojassa. Yksi välilastauspaikoista oli Karlssonien Kuusiluoto, johon parhaana aikana rakennettiin myös komeat asuintalot ”kalastajien” majailla. Toinen oli läheinen Kokkoluoto, sekin Karlssonien käytössä. Salakuljetusaikaan liittyy monia murheellisia episodeja, suoranaista taistelua virkavallan ja salakuljettajien välillä ja myös rikollisten kesken. Kieltolain jälkeen salakuljetus väheni, mutta ei loppunut kokonaan. Etelän pirtu oli pitkään sisämaahankin tuotuna halvempaa ja halutumpaa kuin valtion virallinen viina ja aina toiseen maailmansotaan asti myös Karlssonin sukukunta oli mukana näissä puuhissa.

Suurin osa Haapasen teosta kuvaakin tätä kalastajasuvun vaihtoehtoelämää. Milloin ollaan vapaita kalastajia, milloin salakuljettajia, milloin istutaan rötöksistä vankilassa Eivätkä sotavuodetkaan muuttaneet tilannetta. Pikkurötöksiä niin siviilissä kuin sotaväessäkin, lomalta jäätiin palaamatta, mutta toisaalta tarpeen tullen pantiin hanttiin viholliselle ihan tosissaan. Mutta sodan jälkeen rötöstely jatkui, murtoja, varkauksia, vakuutuspetoksia, joskus välillä kuitenkin ihan hyvääkin yrittämistä troolikalustolla alkuperäisessä tarkoituksessa.

Loppusivuilla Haapanen pohdiskelee, mikä Karlssonin suvun (jonka sukutaulu on kiitettävästi mukana) tarinassa on totta, mikä paikallista tarinaa. Kuusiluoto ei koskaan ollut Karlssonien oma, vaikka riitaa sen omistuksesta käytiinkin Helsingin kaupungin kanssa. Karlssonit näkivät sen maatilana, kalastustilana, joka olisi torpparilain mukaan kuulunut heille. Kokkoluodosta tuli trokauskeskus, sekin kaupungin omistusta. Haapanen näkee Karlssonien ajautuneen rikosten tielle osana yhteiskunnan murrosta – kalastus ei tuottanut riittävästi, helppo salakuljetus houkutti ja kun sille tielle jouduttiin, oli se menoa.

Ajankuvauksena itäisen Helsingin alakulttuureista teos on uusi luku – joskaan ei kaikkein miellyttävin sisällöltään Helsingin kaupunginosien historiassa. Elämää kuvataan yhden suvun kautta, mutta kontekstissa kulkevat kasvava kaupunki ongelmineen, epävarma toimeentulo työläiskortteleissa, yhteiskunnalliset jännitteet. Haapasen on onnistunut välittää kuva Karlssoneista niin, että hän välttyi ajautumasta Robin Hood -myytin mukaan kirjoittavaksi. Rikollisuus todetaan, ei moralisoiden vaan yhteiskunnallisena selviytymistarinana ja samalla kohtalona.
Valokuvaliite tuo ajan kuvan konkreettisesti esiin, irrallisena mukana kulkeva karttaliite saattaa olla kustantajan oivallus tai lisäys painovalmiiseen teokseen – se kuitenkin toimii ihan mukavasti eikä lukijan tarvitse koko ajan käännellä sivuja paikkoja etsiessään. Viiteosiossa on luvuittain lähinnä painamattomien lähteiden esittely, varsinaista nootitusta ei ole. Kirjallisuusluettelo tarjoaa lisäaineistoa ja loppusivuilla on myös henkilö- ja paikkahakemisto.

Mielenkiintoista!

Lassi Saressalo

Tilaukset: https://www.adlibris.com/fi/kirja/sorkan-rysakeisarit-9789522224231