Kerrostumat kertovat rakennusten tarinat
Korjaus- ja muutostöiden tai kaavoitushankkeiden edellä törmätään monesti siihen, ettei vanhan rakennuksen vaiheista ja aiemmin tehdyistä muutoksista ole saatavissa riittävää tietoa, tai sitä pitää etsiä lukuisista eri lähteistä. Rakennushistoriaselvityksen laatiminen on silloin suositeltavaa.
Rakennushistoriaselvitys kokoaa yhteen talon vaiheet ja nykytilan, muodostaen helposti omaksuttavassa muodossa selkeän kokonaiskuvan kohteesta. Sitä voisi ajatella käsikirjana, joka nostaa esiin kohteen arvokkaat ominaispiirteet. Yhtenäiseen raporttiin kootun tiedon avulla ne osataan huomioida kohteen ylläpidossa sekä mahdollisissa korjauksissa ja muutostöissä.
Heinolan WPK-talolla on monta tarinaa kerrottavanaan
Rakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitysten tekoon erikoistunut Teija Ahola viimeistelee paraikaa Heinolan WPK-talon rakennushistoriaselvitystä.
”Vuonna 1891 vapaapalokunnan seurantaloksi valmistunut rakennus on vuosikymmenten saatossa ehtinyt toimia niin kouluna kuin nuorisotalonakin ennen kuin se 1990-luvun lopussa kunnostettiin nykyiseen asuunsa,” Ahola kertoo.
WPK-talon vaiheiden moninaisuus ei ole poikkeuksellista. Varsin monet pitkän iän saavuttaneet rakennukset ovat ehtineet toimia useassa eri käytössä, joiden muuttuviin tarpeisiin niitä on muokattu kulloinkin vallinneiden ihanteiden ja toimintatapojen mukaan.
Rakennushistorian asiantuntija osaa katsoa pintaa syvemmälle ja lukea rakennuksen kerrostumia sekä hakea tutkimuksensa tueksi tietoa ja arkistojen uumeniin hautautuneita dokumentteja.
”Selvityksen teossa yhdistetään historiatieto ja havainnot,” Ahola kuvailee.
”Työhön kuuluu kirjallisuuden ja arkistomateriaalien tutkimista, haastatteluita sekä varsinaiset kenttätyöt eli havainnointi ja dokumentointi kohteessa.”
WPK-talon mittavat korjaustyöt 1990-luvulla oli dokumentoitu tarkoin.
”Monestakaan vanhemmasta kohteesta ei ole saatavilla remonttien aikaisia valokuvia ja työselostuksia,” Ahola toteaa.
Rakennushistoriaselvitys auttaa tunnistamaan ja vaalimaan kohteen arvoja
Rakennushistoriaselvitys tuo uutta näkökulmaa säilytettäviin ominaispiirteisiin. Vaikka WPK-talon alkuperäiset sisätilat olivat pitkälti tuhoutuneet ja niitä on rakennettu uudelleen, on tärkeää nähdä myös näiden kerrostumien arvo.
”WPK-talon ydintä ovat etenkin sali, näyttämö ja orkesteriparvi. Ennallistettuina ne havainnollistavat, millaiseksi tällainen paikkakuntansa ainoa juhlasali rakennettiin 1890-luvulla,” Ahola pohtii.
Rakennushistoriaselvitykseen koottu tieto säilyy ja siirtyy, vaikka omistajat ja kunnossapitäjät vaihtuisivat. Selvitysten tekeminen on yleistynyt viimeisen vuosikymmenen aikana, eivätkä ne rajoitu julkisessa omistuksessa oleviin kiinteistöihin.
”Selvityksiä teettävät enenevässä määrin muun muassa asunto-osakeyhtiöt”, Ahola kertoo.
Lisätietoa aiheesta tarjoilee Museoviraston julkaisema rakennushistorian selvitysopas Talon tarinat, joka on saatavilla verkossa.
Reetta Nousiainen
Kirjoittaja on Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö LAB-ammattikorkeakoulussa ja tekee väitöskirjaa kulttuuriympäristön kestävästä kehittämisestä.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme -lehdessä 7.8.2020
——————————
Korjausklinikka-juttusarjassa pohditaan vanhojen talojen kestävää korjausrakentamista, sen merkitystä kulttuuriperinnölle ja sen tarjoamia elinkeinomahdollisuuksia. Sarja liittyy LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen Kotiseutuliiton Korjausklinikka-hankkeeseen, jota rahoittaa Maaseuturahasto.
Juttusarjan muut kirjoitukset: Kuulumisia Korjausklinikalta