Kenellä on oikeus kotiseutuun?
Kenellä on oikeus kotiseutuun? -selvityshankkeessa tarkasteltiin kulttuurisesti moninaista kotiseututyötä kansalaistaitona – miten maahan muuttaneet, erilaisista kulttuurisista taustoista tulevat ihmiset ja vähemmistöt ovat osallisina kotiseudun kehittämisessä sekä millaista tukea moninaiseen työhön tarvitaan.
Hankkeessa toteutettiin vuonna 2020 valtakunnallinen selvitys kulttuurisesti moninaisesta kotiseututyöstä: selvitettiin toiminnan laajuutta, sisältöjä, yhteistyötä, tuen tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä.
Kulttuurisesti moninaisen kotiseututyön ja paikallistoiminnan tilasta ei ole ollut aiemmin kattavaa tietoa, eikä sitä ole Kotiseutuliitossa aiemmin selvitetty. Moninaisuus, kestävä kotiseutu ja aktiivinen kansalaistoiminta ovat liiton strategiassa keskeisiä teemoja. Selvitys toteutettiin niiden edistämisen taustaksi ja tietopohjaksi. Sen rahoittivat Alfred Kordelinin säätiö ja Suomen Kotiseutuliitto.
Selvityksen keskeiset kehittämishavainnot:
- Ymmärrystä ja osaamista vähemmistöjen mukaan saamiseksi olisi syytä lisätä. Vähemmistöjen mukaan saamiseksi kansalaistoimintaan riittää harvoin se, että olemme avoimia kaikille. Positiivinen erityiskohtelu on usein tarpeen.
- Moninainen toiminta ei juurikaan näy paikallisen tai valtakunnallisenkaan kotiseututoiminnan viestinnässä, tarinoissa ja kuvastossa. Jos olemassa olevaa kulttuurisesti moninaista toimintaa tehdään näkyväksi eri tavoin (kuvat, tarinat, esimerkit, jutut, näkyvyys), se voi madaltaa merkittävästi laajemman moninaisen toimijajoukon mukaan pääsemisen kynnystä.
- Yhteisenä huolena nousee esiin yleisesti yhdistystoimijoiden väheneminen, ikääntyminen ja yhdistystoiminnan vetovoiman heikkeneminen. Tämän haasteen voittamiseksi koko suomalaisen yhdistyskentän tulee puhaltaa yhteen hiileen. Oman osansa voivat tehdä yhdistykset niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
- Etenkin kotiseututoimijoiden parissa väestön ikääntyminen on todellinen ongelma. Ikääntymisen selättämiseksi kotiseututoimintaan tarvitaan uusia ja nuoria toimijoita mukaan. Heitä voi tavoitella esimerkiksi oppilaitosten, koulutusinstituutioiden sekä erilaisten lasten ja nuorten parissa toimivien yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön kautta.
- Kotiseututyötä tehdään jo nyt runsaasti yhteistyössä eri tahojen kanssa, mutta myös hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on. Potentiaalia lisätä yhteistyötä moninaisuuteen liittyen löytyy esimerkiksi kotoutumisen, osallisuuden ja yhdenvertaisuustyön parissa sekä kuntien että alan yhdistysten kanssa.
Raportointi alkuvuodesta 2021
Selvityksestä on laadittu raportti, joka hahmottelee kulttuurisesti moninaisen kotiseututyön nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä ja kehittämisehdotuksia. Raportti löytyy Kotiseutuliiton verkkosivulta: https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/julkaisut/selvitykset-ja-raportit/.
Lisätietoja: Järjestöpäällikkö Marika Punamäki