Vuositeemat

Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä  on vuosittain vaihtuva teema. Teemat tarjoavat inspiraatiota tapahtumajärjestäjille ja nostavat keskusteluun kulttuuriperinnön eri osa-alueita. Vuotta 2023 juhlitaan teemalla Elävä perintö, Living Heritage. Vuoden 2024 on Heritage of Networks, Routes and Connections ja vuoden 2025 Architectural Heritage.

Lisää vuoden 2023 teemasta löydät alta.

Elävä perintö 2023

Mitä yhteistä on saunomisella, skeittauksella ja sienestyksellä? Kyykällä, karaokella ja keppihevosratsastuksella? Räsymaton kudonnalla, räp-musiikilla ja ruisleivän leipomisella? Ne kaikki ovat elävää kulttuuriperintöä ja juhlinnan kohteena vuonna 2023.

Elävä perintö on tapoja, taitoja ja tarinoita

Elävä perintö on aineetonta kulttuuriperintöä, kuten tapoja, taitoja ja tarinoita. Elävä perintö on muun muassa juhlaa ja arkea, pelejä ja leikkejä, kästyötaitoja ja ruokaperinteitä, musiikkia ja tanssia, suullista perinnettä ja luontoa koskevaa tietotaitoa. Siihen kuuluvat myös kulttuuriympäristön eli rakennusten, pihojen ja maisemien käytön ja hoidon taidot sekä tavat.

Elävä perintö siirtyy ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle. Se on kehittyvää ja moninaista. Voimme itse kukin muokata siitä oman näköistämme ja kutsua muita mukaan kokemaan ja vaalimaan perinteitä. Ajassa elävät perinteet luovat iloa, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Tule mukaan teemavuoteen!

Kaikki ovat tervetulleita mukaan toteuttamaan teemavuotta. Voit osallistua juuri itsellesi sopivalla tavalla.

  • Laula ja leivo, leiki ja pelaa, tanssi ja tee käsitöitä, musisoi ja muistele. Nauti elävästä perinnöstä arjessa ja juhlassa.
  • Kerro itsellesi tärkeästä perinnöstä sosiaalisessa mediassa #EläväPerintö.
  • Järjestä yleisölle avoin tapahtuma ja ilmoita se kulttuuriympäristöpäivien kalenteriin.
  • Kirjoita artikkeli Elävän perinnön wikiluetteloon.

Vuosi 2023 on aineettoman kulttuuriperinnön juhlavuosi. Silloin juhlistetaan 20-vuotiasta Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Suomen ratifioinnista osaksi sopimusta tulee kuluneeksi 10 vuotta.

Kaikki voivat järjestää yleisötapahtuman

Kulttuuriympäristöpäivät on Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuus. Tule mukaan tekemään siitä entistä suurempi!

Pyydä mukaan vaikkapa ystävät tai harrastusporukka ja ideoikaa tapahtuma johon kaikkien on mukava tulla. Voisiko se olla neulegraffititalkoot? Pop-up-kahvila ja pullanleivontaopastus kylätalolla? Puistokonsertti? Katutanssit? Pärekaton tekoa tai punamullan keittoa? 

Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään syyskuun toisella viikolla 4.–10.9.2023, mutta tapahtumia voi järjestää myös muina ajankohtina.

Ilmoita tapahtuma kalenteriimme, ja saat käyttöösi maksuttomia materiaalejamme ja viestintätukemme. Kerro tapahtumastasi myös kavereille ja kutsu esimerkiksi sosiaalisen median kautta ihmisiä juhlimaan kanssanne. 

Tärkeitä ajankohtia

  • Toukokuu 2023 Päivä tarkentuu tuonnempana. Ilmoita tapahtumasi kalenteriin ja se on mukana kesän tiedotteessamme.
  • Elokuu 2023 Päivä tarkentuu tuonnempana. Ilmoita tapahatumasi kalenteriin ja se on mukana pääajankohdan tiedotteessa
  • 4.–10.9.2023 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät
  • 20.10.2023 Maisemapäivä. Maisemaan liittyvän tapahtuman voi ajoittaa myös lokakuun maisemapäivän yhteyteen.

Elävä perintö kouluissa ja kerhoissa

Kuinka lempiruokasi tehdään ja missä maissa sitä valmistetaan? Miksi joulukuussa juhlitaan Luciaa ja mistä perinne on tullut Suomeen? Millainen oli isoäitisi koulupäivä, entä millainen on koulupäivä Espanjassa? 

Mitä uutta ja elävää perintöä olet oppinut koulussa tai kavereilta? Mikä on tärkeintä omaa perintöäsi, joka on osa arkeasi?

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu kutsuu lasten ja nuorten ryhmiä tutkimaan kulttuuriperintöään ja sen eurooppalaisia ulottuvuuksia. Kilpailussa huomioidaan Kulttuuriympäristöpäivien vuositeemat ja 2023 painotuksena on Elävä perintö. Vuoden 2023 kilpailuaika varmistuu tuonnempana.

Elävään perintöön tutustumisessa voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia aineistoja

Yhteisöt ja yksilöt elävän perinnön ytimessä

Elävän perinnön ytimessä olemme me ihmiset. Meistä riippuu jatkuvatko perinteet, teemmekö niistä omannäköisiämme, omaksummeko uutta ja saako elävä perintö ansaitsemaansa arvostusta. 

Teemavuonna halutaan nostaa esiin myös kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön suojelemisen ja ylläpitämisen ytimessä olevat perinteen harjoittajat. 

Voitte jakaa tekojanne elävän perinnön puolesta sosiaalisessa mediassa #eläväperintö -aihetunnisteella. Jaamme innostavimpia eteenpäin.

Innostuksen, arvostuksen ja kunnioituksen puolesta

Elävän perinnön jakaminen ja siihen tutustuminen on innostavaa. Samalla se lisää avoimuutta, ymmärrystä ja erilaisten perinteiden arvostusta.

Jokaisella on yksin ja yhdessä muiden kanssa oikeus nauttia ja hyötyä niin aineettomasta kuin aineellisesta kulttuuriperinnöstä. Samalla meillä on velvollisuus kunnioittaa toistemme kulttuuriperintöä ja suhtautua toisiimme arvostaen. 

Omat valinnat vaikuttavat

Koska elävä perintö on läsnä sekä arjessamme että juhlassamme, voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa paitsi kulttuuriperinnön säilymiseen myös maapallon hyvinvointiin ja kestävän kehityksen edistämiseen.

Mitä laitan ruoaksi? Lennänkö lomalla perinteisesti ulkomaille vai nautinko kotimaan kohteista? Voinko vähentää aineellista kuluttamista ja nauttia ennemmin aineettomia elämyksiä? Teemavuosi on hyvä mahdollisuus tarkastella omia perinteitään kestävyyden näkökulmasta.

Vanhaa korjaamalla ja kunnostamalla säästämme luonnonvaroja ja ylläpidämme elävää perintöä. Polvesta rikkinäiset farkut saa korjattua upeiksi värikkäillä langoilla. Vanha huonekalu saa lisää käyttöaikaa perinteisiä korjaustaitoja hyödyntäen. Luonnon monimuotoisuus edistyy vieraslajien kitkemisellä tai korvaamalla osa pihanurmikosta niityllä. Rakennuksen hoito ja ylläpito on kestävämpää kuin purku ja uudisrakentaminen. 

Muistetaan, että olemme riippuvaisia luonnosta ja sen hyvinvoinnista. Vastuu luonnosta ja kulttuuriperinnöstä kuuluu perustuslainkin mukaan meille kaikille. 

Kestävän kehityksen kompassi keskustelun tukena

Jos haluatte keskustella syvemmin elävän perinnön ja kestävän kehityksen ulottuvuuksista, voitte käyttää apuna Kestävän kehityksen kompassia. Kompassin voi tulostaa aineettoman kulttuuriperinnön verkkosivustolta ja käyttää sitä keskustelun herättämiseen esimerkiksi oman työn, harrastuksen tai yhteisön toiminnan analysoinnista. 

Menneet vuositeemat

2022 Kestävä perintö (Sustainable Heritage)
2021 Rajaton ja avoin – Inclusive Heritage (Heritage for Everybody) 
2020 Kasvun paikat
2019 Viihteen ja taiteen tiloissa
2018 Tunne perintösi, jaa tarinasi
2017 Luontoon yhdessä
2016 Porukan paikat, yhteiset ympäristöt
2015 Teollisuuden ja tekniikan perintö
2014 Näkymätön kulttuuriympäristö
2013 Eläköön rakennus
2012 Liikunta- ja urheiluympäristöt
2011 Kulttuurin reitit
2010 Rakennettu maisema
2009 Kunnan- ja kaupungintalot
2008 Suomalaiset seurantalot
2007 Julkiset sisätilat
2006 Lähdön ja saapumisen paikat
2005 Puistot ja puutarhat
2004 Oma koti
2003 Rakennusperinnön teemavuosi: Taloja Tiloja
2002 Markkinoilta markettiin
2001 Lapsuuden rakennettu ympäristö
2000 Puusta pitkälle
1999 Paikannimet – Paikan muisti
1998 Jälleenrakennuskausi
1997 Itsenäisyytemme kymmenvuosien rakennukset
1996 Torit ja aukiot
1995 Kirkot ympäristöineen
1994 Kotiseutuni päivä
1993 Teollisuusrakennukset
1992 20. vuosisadan arkkitehtuuri