Merkintöjä kaavoitus- ja rakentamislaista: Saako kulttuuriympäristö riittävän turvan kiinteistöjalostamiselta?

19.11.2021 Liisa Tarjanne, arkkitehti, TL, kotiseutuaktiivi

Liisa Tarjanne.

Blogisarjassa asiantuntijat kommentoivat lausunnolla olevaa lakiehdotusta

Mistä asukkaat osalliset saavat tarpeelliset tiedot suunnittelukohteen arvoista? Miten arvot otetaan ratkaisussa huomioon?

Uusi kaavoitus- ja rakentamislaki on parhaillaan lausunnolla. Kotiseutuyhdistyksillä ja muilla kulttuuriperinnön vaalijoilla, paikallisilla aktivisteilla, on huoli siitä, miten uuden lain avulla saadaan kulttuuriympäristön arvot säilymään.

Kaavoitus on erityisen kauaskantoinen suunnitteluprosessi: sen määrittelemänä luodaan puitteet aineelliselle ympäristölle, kuten rakennuksille, liikenneyhteyksille ja vapaa-alueille vuosikymmeniksi eteenpäin.

Vanhoja paikalliselle identiteetille ja  asukkaiden elämän laadulle tärkeitä kohteita voidaan helposti tuhota mutta ei palauttaa. Näin on nähty tapahtuvan, ja parhaillaankin on vastaavia hankkeita vireillä. Onko uudessa laissa varmistettu asukkaiden todellinen mukaan pääsy suunnittelun lähtökohtiin riittävän ajoissa? Tätä kyseli myös arkkitehti Anders HH Jansson omassa Merkintöjä-kommentissaan.

Kunnissa ei ole kattavaa asiantuntemusta kulttuuriperinnöstä

Kulttuuriympäristön, vanhan rakennuskannan ja kaupunkikuvan huomioon ottamisella suunnittelun lähtökohdaksi on lainsäädännön perinteet 1980-luvulta. Silloista rakennuslakia uusittiin, ja sen mukaan asemakaavoituksessa vanha rakennuskanta tuli ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Myös rakennusperinnön lainsäädäntöä on sen jälkeen valmistunut. Tärkeä tietolisä on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen laaja inventointiluettelo, joka valtioneuvoston päätöksellä sisältyy valtakunnallisiin maankäytön tavoitteisiin. Luettelo kohteista löytyy maakunnittain ja kunnittain verkossa haulla RKY.

Tunnetaanko kunnissa nämä kohteet? Ymmärretäänkö niiden arvot rikkautena vai nähdäänkö ne vain rasitteena? Ottavatko päättäjät vastuun ympäristömuutoksista vuosikymmenien päähän? Mikäli on kyse valtakunnallisista kohteista, pitää myös muilla kuin kunnan päättäjillä ja kuntalaisilla olla mahdollisuus kannanottoihin. Maakuntamuseoiden asiantuntemus ja ELY-keskusten kuntia tukeva ohjaus tulisi laissa varmistaa toimimaan nykyistä tehokkaammin. Perustelunani on se, ettei kunnissa ole kattavasti alan asiantuntemusta, pikemminkin paikallisesti vähätellään arvokohteiden merkitystä, kun ne koetaan liian tutuiksi ja arkisiksi. Lisäksi lähiaikoina on ollut kokemuksia kuntien virkamiesten ja päättäjien piittaamattomasta asenteesta merkittäviin ympäristöarvoihin; sen sijaan lyhytnäköiset taloudelliset kiinteistöjalostuksen arvot ovat painaneet eniten.

Eri vaihtoehtojen vaikutuksien vertailu tulisi saada toimivaksi käytännöksi

Kaavoitushankkeeseen perehtyminen  ei ole helppoa: kaavakartan ja sen  määräysten ymmärtäminen, olivat ne sitten paperilla tai digimuodossa, vaatii syventymistä ja ammattitaitoa. Kauniisiin ihannoiviin havainnekuviin ei pidä luottaa. Jotta  uusien suunniteltujen muutosten aiheuttamia muutosvaikutuksia voitaisiin arvioida, on tarpeen laatia vaihtoehtoja ja vertailla niiden aiheuttamia vaikutuksia. Tämä vertailu, eri ehdotusten aiheuttamien vaikutusten analysointi, kirjaaminen sekä niiden arviointi, pitäisi saada toimivaksi käytännöksi kulttuuriympäristöjä koskevissa kaavoitushankkeissa. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaissa kohteissa menettelyn tulisi olla itsestään selvää. Arvioinnissa tulisi osallisia ja maakuntamuseon sekä ELY-keskusten asiantuntemusta kuulla ja ottaa huomioon. Muissa pohjoismaissa aiheesta on laadittu hyviä opasjulkaisuja, ja siellä käytäntö toimii paremmin kuin meillä.

Kulttuuriperinnön ja -ympäristön säästämistä en ole huomannut koskaan jälkeenpäin kaduttavan; sen sijaan mm. arvorakennusten purkaminen ja kaupunkirakenteen raskas tiivistäminen on kyllä ollut pettymyksen ja arvostelun aiheena.

Liisa Tarjanne, arkkitehti, TL

Toiminut kaavoituksen ja kulttuuriperinnön ohjaus- ja neuvontatehtävissä ympäristöministeriössä sekä asukas- ja muissa alan yhdistyksissä, kuten Suomen Kotiseutuliitossa ja Suomen  Kulttuuriperinnön Tuki ry:ssä. Eläkeaikana toimittanut vm. yhdistyksen Muuriankkuri-julkaisua.

 

Muut ilmestyneet Merkinnät:

Merkintöjä kaavoitus- ja rakentamislaista: Asukas ei edelleenkään pääse mukaan sinne, missä kysytään, mitä on tarvis tehdä, miksi ja mitä tavoitellaan

Uutinen lakiuudistuksesta

Kotiseutu- ja kulttuuriperintökentän näkemys esiin! Massiivisesta kaavoitus- ja rakentamislaista mahdollisuus antaa nyt lausunto